All Posts By

Nitin Sood

Kaupungintalosta Helsinki Pride 2021 -viikon päätapahtumapaikka Pride House

Kaupungintalosta Helsinki Pride 2021 -viikon päätapahtumapaikka Pride House

Suomen suurinta ihmisoikeus- ja kulttuuritapahtumaa Helsinki Pride -viikkoa vietetään tänä vuonna 28.6.–4.7. Helsingin kaupunki on jo toista vuotta yksi Helsinki Pride -viikon pääyhteistyökumppaneista. Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta juhlitaan ympäri kaupunkia, mutta päätapahtumapaikka Pride House löytyy ensimmäistä kertaa Helsingin kaupungintalolta, jossa järjestetään viikon aikana muun muassa erilaisia keskustelutilaisuuksia, kohtaamisia ja valokuvanäyttely. Pride Housesta löytyy tuttuun tapaan myös Pride Info & Shop.

”Edes Suomessa yhtäläiset kansalaisoikeudet, ihmisarvo ja oikeus itseilmaisuun eivät vieläkään ole itsestäänselvyyksiä. Pride nostaa esille tärkeitä teemoja, tarjoaa merkityksellisiä kohtaamisia, pitää meteliä keskeisistä epäkohdista ja tässä kaikessa Helsingin kaupunki on ylpeästi mukana kumppanina. On siis luontevaa, että kaupungintalokin kesällä hehkuu sateenkaaren väreissä Priden ajan”, sanoo pormestari Jan Vapaavuori.

Helsingin kaupungin ja Helsinki Priden tapahtumayhteistyön tavoitteena on lisätä yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja näkyvyyttä kaupungissa sekä lisätä kaupunkilaisten tietoa yhdenvertaisuudesta, tasa-arvosta ja ihmisoikeuksista. Lisäksi tavoitteena on kasvattaa Helsingin positiivista tunnettuutta ja työnantajamielikuvaa sekä viestiä kaupunkilaisille, että Helsinki edistää tasa-arvoa niin palveluissaan kuin työnantajanakin.

Helsingin kaupunki tarjoaa henkilöstölleen Pride-aiheista ohjelmaa 31.5–4.6. Helsinki walks with Pride -viikko kutsuu koko kaupungin henkilöstön Pride-kävelylle osoittamaan tukensa sille, että Helsinki työnantajana seisoo vahvasti tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaatteiden ja ihmisoikeuksien takana. Viikkoon kuuluu työyhteisöjen Pride-kävelyjen lisäksi tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta työelämässä käsittelevä podcast sekä kaupungin henkilöstön Pride-verkkokoulutus, jossa aiheina sateenkaarisanasto ja sateenkaarisensitiivinen asiakaskohtaaminen.

Helsinki osallistuu aiempien vuosien tapaan kumppanina Helsinki Priden järjestämän Nuorten Pride -viikon toteutukseen. Nuorten Pride House on tänä vuonna Vallilassa, IrisHelsingin eli sateenkaarevan nuorisotoiminnan uusien tilojen yhteydessä. Nuorten Pride -viikolla nuorille on entistä enemmän toimintaa myös ympäri Helsinkiä muun muassa Maunulatalolla, Kanneltalolla ja Oodissa.

Lisäksi kulttuurikeskus Caisassa avataan 17.5. Meistä-valokuvanäyttely, jonka mallit ovat Suomessa asuvia alkuperäiskansaan ja etniseen tai uskonnolliseen vähemmistöön kuuluvia sateenkaari-ihmisiä. Näyttely on nähtävissä kaupungintalolla Pride-viikolla. Näyttelyn avajaisia juhlistetaan paneelikeskustelulla, jonka juontaa anti-rasistisen ja feministinen kansalaisjärjestö Fem-R:n perustaja Brigita Krasniqi. Lisäksi paneelikeskusteluun osallistuu Jani ToivolaPinja PieskiYasmin IbrahimJay Jimeno ja Lorenzo Standen. Keskustelu on 17.5. kello 17.00 ja sitä voi seurata Helsinki-kanavalla.

Helsinki Pride -viikko toteutuu hybridimuotoisena

Helsinki Pride toteutuu tänä vuonna toista kertaa hybridimuotoisena eli tapahtumia tullaan järjestämään fyysisinä kokoontumisina ajankohtaisten viranomaissuositusten rajoissa. Ohjelmajärjestäjät käyttävät myös erilaisia verkkoalustoja, jotta tapahtumiin osallistuminen on saavutettavaa myös riskiryhmiin kuuluville yhteisön jäsenille. Lisäksi päivittäistä ohjelmaa lähetetään Helsinki Priden tapahtumasivulla.

Tapahtumasivuille luodaan myös uudistettu verkkokulkue, johon jokainen voi liittyä mukaan osoittaakseen mieltään, tukeaan ja juhliakseen Helsinki Pride -viikkoa. Pienryhmät, yhteisöt ja ystäväporukat tekevät Pridea näkyväksi kaduilla ja verkossa, sekä sosiaalisessa mediassa. Helsinki Pride -viikolla kaupunkikuvassa näkyy myös vaikuttavuuskampanja, joka toteutuu yhdessä tapahtuman virallisten kumppaneiden kanssa. Kampanjalla tuodaan esiin myös vuoden teemaa, jolla muistetaan Suomen sateenkaarihistorian merkkivuosia ja tehdään näkyväksi työtä, jota on vielä tehtävänä todella yhdenvertaisen ja turvallisen Suomen eteen.

Koska kymmeniä tuhansia ihmisiä yhteen kokoavaa Pride-kulkuetta tai Puistojuhlaa ei voida vastuullisesti järjestää vielä tänäkään vuonna, huipentuu Helsinki Pride lauantaina 3. heinäkuuta Helsinki Pride 2021 -konserttiin, jonka lavalla nähdään SANNITuure BoeliusYeboyahBenjaminNikoLa & Pola Ivanka. Konsertin juontavat Cristal Snow ja Lola Lorenzo. Konsertti järjestetään Helsingin jäähallin Black Boxissa ja sitä voi seurata suorana lähetyksenä Pride Streamissa sekä Yle Teemalla.

MEISTÄ – ABOUT US –valokuvanäyttelyn avajaiskeskustelu 17.5. kello 17.00 Helsinki-kanavalla

Kaksi miestä syleilee akvaarion edessä

MEISTÄ – ABOUT US valokuvanäyttelyn avajaiskeskustelu 17.5. kello 17.00 Helsinki-kanavalla

Kulttuurikeskus Caisassa järjestetään 17.5.-3.6.2021 Meistä / About Us –valokuvanäyttely. Näyttelyssä on kuvattu alkuperäiskansaan, etniseen ja uskonnolliseen vähemmistöön kuuluvia henkilöitä, jotka kuuluvat myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön. Avajaistilaisuus näyttelystä ja sen teemoista järjestetään Helsinki-kanavalla 17.5. kello 17.00-18.30 ja sitä voi seurata maksuttomasti osoitteessa: https://www.helsinkikanava.fi/fi/web/helsinkikanava/player/event/home?eventId=102247901

Kaksi miestä syleilee akvaarion edessä

MEISTÄ – ABOUT US valokuvanäyttelyn avajaiskeskustelu 17.5. kello 17.00 Helsinki-kanavalla

Vuonna 1971 Suomessa dekriminalisoitiin homoseksuaalisuus eli samaa sukupuolta olevien seksuaaliteot eivät enää olleet rangaistavia. 50 vuoden aikana sateenkaari-ihmiset ovat raivanneet tilaa itselleen yhteiskunnasta tullakseen nähdyksi, mutta silti monelle heistä syrjintä on arkipäiväistä ja eläminen täysin omana itsenään ei ole vielä välttämättä mahdollista.

Suomessa asuu, elää, opiskelee ja työskentelee alkuperäiskansaan ja etniseen tai uskonnolliseen vähemmistöön kuuluvia sateenkaari-ihmisiä, joilla on oikeus tulla kuulluksi, nähdyksi ja kohdatuksi yhdenvertaisesti yhteiskunnassamme. Meistä-valokuvanäyttelyn tarkoituksena on voimaannuttaa heitä, edistää heidän ihmisoikeuksiaan sekä lisätä valtaväestön keskuudessa tietoisuutta sateenkaariyhteisön moninaisuudesta. Tässä näyttelyssä valokuvien mallit ottavat haltuun yhteiskunnasta tilaa, joka kuuluu myös heille.

Näyttelyn avajaisia juhlistetaan kansainvälisenä homo-, bi-, transfobian vastaisena päivänä 17.5. kello 17.00-18.30 paneelikeskustelulla, joka koostuu etniseen tai uskonnolliseen vähemmistöön tai alkuperäiskansaan kuuluvista sateenkaari-ihmisistä. Keskustelussa kuullaan heidän ajatuksiaan yhteiskunnasta, ihmisoikeuksista ja arjen asioista.

Paneelikeskustelun juontaa anti-rasistisen ja feministinen kansalaisjärjestö Fem-R:n perustaja Brigita Krasniqi. Lisäksi paneelikeskusteluun osallistuu Jani Toivola, Pinja Pieski, Yasmin Ibrahim, Jay Jimeno ja Lorenzo Standen. Osan panelisteista ovat osallistuneet valokuvanäyttelyyn malleina. Ennen paneelikeskustelun aloitusta kuullaan Helsingin kaupungin pormestari Jan Vapaavuoren avajaissanat.

Paneelikeskustelu on englanniksi. Tilaisuus tulkataan suomenkieliselle viittomankielelle.

Tilaisuus striimataan Helsinki-kanavalla ja sitä voi seurata tämän linkin välityksellä: https://www.helsinkikanava.fi/fi/web/helsinkikanava/player/event/home?eventId=10224790

Tilaisuus on osa 17.5.-21.5. järjestettävää #StopHatredNow-festivaalia. Lisätietoa festivaalista osoitteessa: https://www.stophatrednow.fi/

Valokuvanäyttely järjestetään kulttuurikeskus Caisassa 17.5.-3.6.2021. Lisäksi näyttelyyn voi tutustua Pride-viikolla Helsingin kaupungintalolla 28.6.-3.7. Myöhemmin syksyllä sama näyttely järjestetään Stoalla 11.10.-31.10. Lisätietoa näyttelystä: https://seta.fi/meista/

Valokuvanäyttelyn toteuttajat: Seta, Etelä-Suomen Etno, Helsinki Pride -yhteisö ja Helsingin kaupunki yhteistyössä kulttuurikeskus Caisan ja Stoan kanssa. Näyttelyn toteuttamiseen on saatu tukea oikeusministeriöltä.

 

ABOUT US photo exhibition’s opening event online on 17.5. at 17.00

Cultural Centre Caisa is hosting a photography exibition ”About Us” from 17 May to 3 June. The exhibition shows photographs of Black, Indigenous and People of Colour (BIPOC) who are also LGBTIQ (Lesbian, Gay, Bisexual, Trans, Intersex and Queer). Opening event about the exhibition and its themes will be organised online on 17.5. at 17.00-18.30. The stream can be accessed here: https://www.helsinkikanava.fi/fi/web/helsinkikanava/player/event/home?eventId=102247901

In 1971 homosexuality was decriminalised in Finland meaning that consensual same-sex activities were no longer criminalised. Over the past 50 years, LGBTIQA+ people have paved the way for themselves to be seen. Yet for many of them, discrimination is a daily reality and living openly as themselves may still not be possible.

This exhibition focuses on BIPOC LGBTI people who study, live and work in Finland. They have the right to be heard and be visible and the right to equality in our society just like everyone else. The purpose of this exhibition is to empower them, promote their human rights and raise awareness among the general population of the diversity of the LGBTIQA+ community. It challenges the dominant discourse of whiteness in LGBTIQ communities and addresses multiple forms of discrimination in the Finnish society.

To celebrate and mark the opening of the About Us photo exhibition and the International Day Against Homophobia, Transphobia and Biphobia, there is a panel discussion with BIPOC LGBTI people. Some of them also participated in the exhibition. The panel discussion takes place on 17 May at 17.00-18.30 and it is streamed online. In the discussion, we will hear their views on the society, human rights and life in general.

The panel is hosted by the founder of the feminist and anti-racist civil society organisation Fem-R, Brigita Krasniqi. Panelists include Jani Toivola, Pinja Pieski, Yasmin Ibrahim, Jay Jimeno and Lorenzo Standen, some of whom have modelled for the exhibition. The panel is preceded by the opening words of Jan Vapaavuori, the Mayor of Helsinki.

The event is in English and it is interpreted in Finnish sign language.

The streaming can be accessed here: https://www.helsinkikanava.fi/fi/web/helsinkikanava/player/event/home?eventId=10224790

The exhibition is part of StopHatredNow-festival: https://www.stophatrednow.fi/

The exhibition is hosted at Cultural Centre Caisa from 17 May to 3 June. Further information about the exhibition: https://seta.fi/meista/

The exhibition is the result of a joint project by Seta, Etno of Southern Finland, the Helsinki Pride Community and the City of Helsinki, in cooperation with Cultural Centre Caisa and Stoa.

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla

Suunnitelmien ei ole tarkoitus rakentua paperille, vaan pikemminkin näkyä käytännössä tekoina ja aktiivisena työnä asioiden parantamiseksi.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla työstetään parhaillaan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmia. ”Tärkeää on, että koko yhteisö on mukana työssä. Tässä pysähdytään ihmisenä olemisen äärelle”, painottaa pedagoginen asiantuntija Heidi Halkilahti.

Tasa-arvoisessa ja yhdenvertaisessa yhteisössä oppijoita arvostetaan sellaisina kuin he ovat eikä ketään kiusata tai kohdella rasistisesti. Myös vallitsevien rakenteiden tunnistaminen ja esimerkiksi piilorasismin kitkeminen on tärkeää yhdenvertaisen päiväkodin, koulun, oppilaitoksen ja työyhteisöjen rakentamisessa.

Heidi Halkilahti on vetänyt varhaiskasvatusyksiköille, kouluille ja lukioille webinaareja opetuksen tasa-arvo- ja yhdenmukaisuussuunnitelman laatimisesta.

Suunnitelman laatimisen tiedetään olevan lakisääteistä. Joillekin lakisääteisyys näyttää aiheuttavan turhaa huolta paperinmakuisesta toiminnasta, joka kuormittaa arjen työtä. ”Minusta lakisääteisyys on tärkeä asia tunnistaa. Se velvoittaa meistä jokaista huolehtimaan siitä, että kaikista pidetään huolta.”

”Työpajoissa kuulen helpotuksen huokauksia, kun korostan sitä, että suunnitelman tavoitteena on sitouttaa oppimisyhteisöt yhdessä edistämään tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymyksiä. Suunnitelman laatiminen on ihmislähtöistä ja käytännöllistä työtä. Ihmisenä olemiseen kuuluu varmistaa, että kaikilla on hyvä olla.”

Heidi Halkilahti muistuttaa, että meidän aikuisten pitää tarttua näihin asioihin ja yhdistää rivimme. ”Esimerkiksi kiusaamisen vastainen työ ei kuulu vain oppilas- ja opiskelijahuollolle, vaan ihan koko yhteisölle.”

”Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen lisää kaikkien hyvinvointia. Tämä on jatkuva prosessi. Yhdessä voimme varmistaa, että kaikki voimme hyvin.”

Edetään askel askeleelta

Tasa-arvo ja yhdenmukaisuussuunnitelmat työstetään askel askeleelta, vaiheittain.

Ensin kartoitetaan yhteisön – varhaiskasvatusyksikön, koulun tai oppilaitoksen – nykytila. Kaikki oppilaat ja opiskelijat osallistuvat tähän. Kartoituksen pohjalta valitaan muutama tunnistettu haaste, jota koko oppijayhteisön kanssa lähdetään kehittämään. Tavoitteena on yhdessä miettiä, miten tunnistettuihin ongelmiin yhteisönä puututaan ja ne saadaan kitkettyä pois. Haasteet ja toimenpiteet niihin vastaamiseksi jaetaan koko yhteisölle, jotta aina huoltajista alkaen työhön sitoudutaan yhdessä.

Suunnitelmien ei ole tarkoitus rakentua paperille, vaan pikemminkin näkyä käytännössä tekoina ja aktiivisena työnä asioiden parantamiseksi.

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmia laaditaan toimialan yksikkökohtaisten suunnitelmien lisäksi kaupunkitasoisesti

Helsingin kaupunki laatii henkilöstölleen oman tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman sekä kaupungin palveluille oman kaupunkitasoisen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman.

Tällä hetkellä kaupungissa laaditaan uutta palvelujen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa uudelle strategiakaudelle, mikä kulkee nimellä ihmisoikeussuunnitelma. Uuden suunnitelman valmistelun pohjaksi on tärkeä kartoittaa sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden nykytilaa kaupungin palveluissa.

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyä tehdään laajassa yhteistyössä

Vuosisaaren satama lintuperspektiivistä

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyä tehdään laajassa yhteistyössä

Lähisuhdeväkivallalla tarkoitetaan väkivaltaa, jonka tekijä ja kohde ovat tai ovat olleet keskenään läheisessä suhteessa. Lähisuhdeväkivalta voi kohdistua henkilön nykyiseen tai entiseen kumppaniin, lapseen, lähisukulaiseen tai muuhun läheiseen.

Vuosisaaren satama lintuperspektiivistä

Helsinki on koonnut lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön tehostamiseksi työryhmän, jossa asiaa edistetään laajassa yhteistyössä.

Lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmässä on edustus kaupungin kaikkien toimialojen lisäksi Helsingin syyttäjänvirastosta, Helsingin poliisilaitoksesta, HUSista, Lyömätön Linja/Miessakit Ry:stä, Mannerheimin Lastensuojeluliitosta, Maria Akatemiasta, Monika-Naiset liitto ry:stä, Naisten Linjasta, Pääkaupungin turvakoti ry:stä, Rikosuhripäivystyksestä, Suvanto ry:stä, THL:stä. Työryhmän toimintakausi on viisi vuotta.

Työryhmä tekee esityksiä lähisuhdeväkivaltaa ehkäisevistä toimenpiteistä, viestinnästä ja koulutuksesta. Ryhmä myös seuraa lähisuhdeväkivallan rikoslukumäärän kehitystä. Työryhmä myös selvittää minkälaista työtä pääkaupunkiseudun muissa kunnissa tehdään ja edistää yhteistyötä pääkaupunkiseudun muiden kaupunkien kanssa.

Niinikään työryhmä käsittelee valtakunnallisten ehdotusten paikallista toimeenpanoa sekä oleellisia lainsäädännöllisiä muutoksia. Kokoonpano vastaa myös asukkaille tarkoitettujen ohjeiden tuottamisesta ja viestintäkampanjoista.

Tavoitteena on, että kaupunkilaiset tulevat tietoisemmiksi palveluista ja avun kanavista ja heitä rohkaistaan avun piiriin. Väkivalta ilmiönä huomioidaan eri ryhmien näkökulmasta: lasten, nuorten, aikuisten, ikäihmisten, miesten, naisten ja muunsukupuolisten.

Koulutuksella halutaan lisätä työntekijöiden osaamista ja keinoja tunnistaa ja ottaa puheeksi eri palveluissa lähisuhdeväkivalta.

Ensimmäisenä toimintavuotena työryhmässä kuvataan lähisuhdeväkivallan nykytilanne Helsingissä; mitä ilmiö pitää sisällään, minkälaisia verkostoja on jo olemassa ja miltä lähisuhdeväkivalta ja tukipalvelut näyttävät kuntalaisten näkökulmasta. Kaupungissa tehdään toimintaympäristöanalyysi, joka on tarkoitus koota ja julkaista digitaaliselle alustalle. Keskeiseksi teemaksi on vuonna 2021 valittu koronaepidemia ja sen vaikutukset lähisuhdeväkivaltaan.

Lähisuhdeväkivallalla tarkoitetaan väkivaltaa, jonka tekijä ja kohde ovat tai ovat olleet keskenään läheisessä suhteessa. Lähisuhdeväkivalta voi kohdistua henkilön nykyiseen tai entiseen kumppaniin, lapseen, lähisukulaiseen tai muuhun läheiseen.

Työväenopistossa päivitetään kevään aikana tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa.

Ruokaa laittava henkilö istuu pöydän ääressä kotonaan

Työväenopistossa päivitetään kevään aikana tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa.

Koulutuspäällikkö Sirkku Ikonen: ”Haluamme, että työväenopistossa on turvallinen ilmapiiri”

Musta mies väkijoukon keskellä Puhoksella.

Työväenopistossa päivitetään kevään aikana lakivelvoitteista tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Työryhmään kutsuttiin loppuvuodesta myös opiskelijaedustajia mukaan: yksi opiskelijaedustaja ilmoittautui ryhmään.

– Haluamme, että työväenopisto on paikka, jossa on turvallinen ilmapiiri ja johon jokaisen on helppo tulla, toteaa työryhmää luotsaava Sirkku Ikonen.

– Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus kuuluvat vahvasti vapaan sivistystyön periaatteisiin.

Saavutettavuus on moniulotteista

Koska maailma muuttuu jatkuvasti, on tärkeää, että tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta keskustellaan jatkuvasti.

– Vaikka keskeinen periaatteemme on olla kaikille avoin, ei kuitenkaan ole itsestään selvää, että kaikkien on yhtä helppoa osallistua toimintaamme ja että olemme aidosti saavutettavia, sanoo Ikonen.

Saavutettavuutta ja esteettömyyttä voidaan lähestyä monesta eri näkökulmasta. Fyysinen saavutettavuus tarkoittaa sitä, että kaikki pystyvät liikkumaan tiloissa esteettömästi, eivätkä aistivammat estä toimintaan osallistumista.

Esteet osallistumiseen voivat olla myös esimerkiksi taloudellisia tai liittyä palveluiden digitaalisuuteen. Ikosen mukaan palveluiden sosiaalinen ja psyykkinen saavutettavuuskaan ei aina ole itsestään selvää.

– Sosiaalisella ja psyykkisellä saavutettavuudella tarkoitetaan ilmapiiriä, jossa jokainen voi olla oma itsensä ilman pelkoa syrjinnästä tai väheksymisestä.

Avoimia keskustelutilaisuuksia maaliskuussa

Osana tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteen kartoitusta järjestetään maaliskuussa kaksi yleisölle avointa keskustelutilaisuutta. Keskustelut järjestetään verkossa ja ne toteutetaan Erätauko-dialogin periaatteiden mukaan.

Keskustelujen avulla pyritään saamaan tietoa, toteutuuko tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työväenopistossa.

Lisäksi työväenopisto toteuttaa kevään aikana asiakkaille suunnatun tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskyselyn.

– On tärkeää kuulla suunnitelmaa varten monenlaisia näkökulmia erilaisilta ihmisiltä, jotta voimme kehittää opistoa niin, että kaikki ovat meille aidosti tervetulleita.

Tule keskustelemaan kanssamme Teamsissa, onko Helsingin työväenopisto mielestäsi tasa-arvoinen ja yhdenvertainen paikka. Keskustelut pidetään 8.3. ja 10.3. ja ne ovat luottamuksellisia. Mukaan mahtuu 30 henkilöä.

Ilmoittaudu 3.3. mennessä osoitteessa: https://forms.gle/LTsyEJ4zPrcnju7K6

Lisätiedot

Emmi Komlosi
emmi.komlosi@hel.fi
09 310 80210

Helsinki on hyväksytty Unicefin Lapsiystävällinen kunta -malliin

Lapsi juoksee kohti kameraa

Helsinki on hyväksytty Unicefin Lapsiystävällinen kunta -malliin

Malli on työväline, joka auttaa kuntaa tekemään lasten hyvinvoinnin kannalta oikeita ratkaisuja kunnan hallinnossa ja lasten arjen palveluissa. Malli auttaa kuntia varmistamaan, että erityisesti heikoimmassa asemassa olevien lasten oikeudet toteutuvat. 

Mallin avulla kunta tunnistaa, millä lapsen oikeuksien osa-alueilla sillä on kehitettävää. Malli myös auttaa kuntaa määrittelemään, mitä sen tulee tehdä, jotta lasten oikeudet toteutuisivat kunnassa mahdollisimman perusteellisesti. Lisäksi malli auttaa kuntaa seuraamaan työn edistymistä systemaattisesti.

Laaja-alaista hyvinvoinnin edistämistä ihmisoikeuksien, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden pohjalta

Lasten oikeuksia ja hyvinvointia edistetään Helsingissä jo nyt kaikilla toimialoilla ja yhteistyössä järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Helsingin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työ perustuu ihmisoikeuksien, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden arvojen kunnioittamiseen. Liittyminen Lapsiystävällinen kunta -malliin vahvistaa tätä arvopohjaista työtä.

”Lapset ovat tulevaisuuden tekijöitä. Lasten hyvinvointi on meille kaikille erittäin tärkeä asia. Unicefin Lapsiystävällinen kunta -malliin liittyminen vahvistaa entisestään Helsingissä lasten oikeuksien toteutumisen eteen tehtävää työtä”, sanoo perusopetusjohtaja Outi Salo kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta.

Koronapandemia näkyy lasten ja nuorten lisääntyneenä pahoinvointina – mielen hyvinvointi on koetuksella ja etäopetus sekä vapaa-ajan tekemisen puute heijastuvat usealle elämänalueelle. Koronapandemian palautumistyössä on tärkeä huomioida sen sosiaalisia vaikutuksia ja pohtia miten lasten oikeudet tulevat huomioiduksi.

Lapsen oikeuksia edistetään päätöksenteossa, hallinnossa ja palveluissa

Vuonna 2020 julkaistu kansallinen mielenterveysstrategia ohjaa kuntia tukemaan lasten mielenterveyden tukemista arjessa sekä tarjoamaan tasavertaiset psyykkiset voimavarat positiiviselle kehittymiselle. Lapsistrategian valtakunnallinen koronatyöryhmä julkaisi vuoden 2021 alussa arvion ja esityksen lapsen oikeuksien toteuttamiseksi koronapandemian jälkihoidossa. Yhtenä suosituksena on, että varmistetaan että kaikilla lasten ja nuorten kanssa työskentelevillä ja heitä koskevia päätöksiä valmistelevilla ja tekevillä on riittävä lasten ja nuorten oikeuksia koskeva osaaminen.

Lapsiystävällisessä Helsingissä tavoitteena on, että lapsen oikeudet toteutuvat jokaisen alle 18-vuotiaan arjessa ja lapsen oikeuksia edistetään päätöksenteossa, hallinnossa ja palveluissa. Lasten näkökulmasta lapsiystävällinen Helsinki haluaa varmistaa, että jokaisella lapsella on vaikutusmahdollisuuksia omassa arjessaan, turvallinen aikuinen lähellä, kavereita ja harrastuksia sekä koulu, joka antaa lapsen taustasta riippumatta jokaiselle mahdollisuuden onnistua.

Koulutusta, kartoitusta ja toimintaa

Helsingin yhteistyö Unicefin kanssa käynnistyy jo helmikuussa. Koulutuksen jälkeen kehittämistyö jatkuu nykytilan kartoituksella, jossa arvioidaan miten hyvin lapsiystävällisyys Helsingissä toteutuu. Kartoituksen tulosten perusteella päätetään, mitä toiminnan osa-alueita erityisesti parannetaan ja miten. Työn apuna ovat Unicefin kehittämät, lapsen oikeuksien sopimukseen perustuvat materiaalit.

Työ liitetään osaksi Helsingin hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Koordinaatiovastuu on hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjausryhmän alaisuudessa toimivalla lasten ja nuorten strategisella verkostolla, jonka jäseniä täydennetään vuonna 2021 Unicefin edellyttämällä tavalla.

Vuonna 2021 Lapsiystävällinen kunta -mallissa on mukana 44 kuntaa eri puolilta Suomea. Näissä kunnissa asuu lähes puolet Suomen lapsista. Malli perustuu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen ja Unicefin kansainväliseen Child Friendly Cities -malliin. Suomessa mallia on toteutettu vuodesta 2012 lähtien.

Helsingin hakemisesta mukaan Lapsiystävällinen kunta -malliin päätti kaupunginhallitus lokakuussa 2020.

Onnistuneesta kehittämistyöstä Unicef voi myöntää kunnalle Lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen. Uusina mallissa aloittavien kuntien kehittämistyö ennen tunnustuksen myöntämistä kestää hieman yli kaksi vuotta. Tunnustusta myönnettäessä Unicef arvioi sekä kehittämisprosessia että saavutettuja tuloksia.

Mallin avulla kunta tunnistaa, millä lapsen oikeuksien osa-alueilla sillä on kehitettävää. Malli myös auttaa kuntaa määrittelemään, mitä sen tulee tehdä, jotta lasten oikeudet toteutuisivat kunnassa mahdollisimman perusteellisesti. Lisäksi malli auttaa kuntaa seuraamaan työn edistymistä systemaattisesti.