All Posts By

Tuija Mustajärvi

Helsingin kaupunki on mukana Olen antirasisti -kampanjassa

https://www.youtube.com/watch?v=71eIUOtGGsQ

Helsingin kaupunki on mukana Olen Antirasisti -kampanjassa

Suomen suurimpana työnantajana ja kaupunkina Helsingin kaupunki panostaa vahvasti yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon toteutumiseen.
Kaupunki on mukana Oikeusministeriön ja yhdenvertaisuusvaltuutetun “Olen Antirasisti” -kampanjassa yhdessä lähemmäs sadan muun yhteistyökumppanin kanssa. Kampanjan tavoitteena on kannustaa jokaista puuttumaan rasistisiin ja syrjiviin tilanteisiin ja organisaatioita toteuttamaan aktiivisia tekoja, jotka vähentävät etnistä syrjintää, syrjivien käytäntöjen vaikutuksia ja kielteisiä ennakkoluuloja.
Aihe on tärkeä, sillä tutkimukset osoittavat rasismin, häirinnän ja syrjinnän kokemusten olevan Suomessa Euroopan keskitasoa huomattavasti yleisempiä.
Kampanja näkyy erityisesti somessa 13.-26.9., jolloin myös kaupunki nostaa somessa esiin kampanjan viestejä ja esimerkkejä omista antirasistisista teoistaan. Kampanjan toinen vaihe ajoittuu tammi-helmikuun vaihteeseen 2022 ja keskittyy erityisesti koulumaailmaan.
OM:n virallinen kampanjavideo löytyy Youtubesta.
#OlenAntirasisti #JagÄrAntirasist #IAmAntiracist

Kaupunkilehti Kvartista ilmestynyt tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioiden teemanumero

Kvartin kansilehti, jossa on keltaisella pohjalla piirroskuva kaupunkinäkymästä, jossa taloja, ihmisiä ja vehreyttä. Lisäksi kanteen on nostettu muutamia nostoja lehden sisällöstä.

Kaupunkilehti Kvartista ilmestynyt tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioiden teemanumero

Kvartti on Helsingin kaupungin julkaisema lehti, joka esittelee Helsinkiä ja Helsingin seutua koskevaa ajankohtaista tutkimus- ja tilastotietoa. Lehti ilmestyy verkossa sekä painettuna neljästi vuodessa.

Kvartti on suunnattu paitsi päätöksenteon tueksi Helsingin päättäjille ja suunnittelijoille, myös kaikille muille, jotka haluavat tarkemmin perehtyä kaupunki-ilmiöitä koskevaan tietoon.

Kvartin elokuun 2021 lehti on teemanumero, joka kokoaa yhteen ajankohtaista Helsinkiä koskevaa tutkimus- ja tilastotietoa yhdenvertaisuuteen ja sukupuolten tasa-arvoon liittyvistä aiheista. Teemanumero on kaikkien luettavissa verkossa.

Kvartin kansilehti, jossa on keltaisella pohjalla piirroskuva kaupunkinäkymästä, jossa taloja, ihmisiä ja vehreyttä. Lisäksi kanteen on nostettu muutamia nostoja lehden sisällöstä.

Helsinkiläiset arvostavat moninaisuutta, palvelujen tasa-arvossa ja yhdenvertaisuudessa on vielä kehitettävää

Kaksi iäkkäämpää naisoletettua seisovat käsikynkässä kasvot lähekkäin ja toisilleen hymyillen, taustalla punavalkoinen rakennus

Helsinkiläiset arvostavat moninaisuutta, palvelujen tasa-arvossa ja yhdenvertaisuudessa on vielä kehitettävää

Kaksi iäkkäämpää naisoletettua seisovat käsikynkässä kasvot lähekkäin ja toisilleen hymyillen, taustalla punavalkoinen rakennus

Kaupunki kartoitti asukkaiden käsityksiä ja kokemuksia yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon toteutumisesta kaupungin palveluissa loppuvuodesta 2020. Vastaavia otantakyselyjä tästä teemasta ei tiettävästi ole Suomessa aiemmin toteutettu. Kyselyn tuloksista julkaistu tuore raportti antaa tärkeää tietoa kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön tueksi tulevalla strategiakaudella.

Kyselyn perusteella lähes yhdeksän kymmenestä helsinkiläisestä arvostaa kaupunkilaisten moninaisuutta ja yhtä suuri osa vastaajista koki myös voivansa elää Helsingissä hyvää elämää sellaisena kuin itse on. Toisaalta vain hieman yli puolet vastaajista katsoi, että Helsinki on turvallinen kaupunki vähemmistöryhmiin kuuluville. Hieman alle puolet koki, että kaikkien palvelun käyttäjien tasa-arvo ja yhdenvertaisuus toteutuvat kaupungin palveluissa tällä hetkellä. Vain viisi prosenttia vastaajista oli täysin samaa mieltä väittämästä, jonka mukaan kaupunki on onnistunut ehkäisemään digitaalista syrjäytymistä.

Syrjintää ja epäasiallista kohtelua oli itse kokenut vajaa viidesosa vastaajista

Kaksi viidestä vastaajasta piti syrjintää kaupungin palveluissa vähintään melko yleisenä ainakin yhdellä kyselyssä mainituista syrjintäperusteista ja epäasiallista kohtelua noin kolmannes. Syrjintää kaupungin palveluissa ilmoitti itse kokeneensa 19 prosenttia ja epäasiallista kohtelua 17 prosenttia vastaajista. Sekä syrjintää että epäasiallista kohtelua oli koettu eniten terveyspalveluissa. Yleisintä koettu syrjintä oli iän, terveydentilan ja kielen perusteella. Ikäryhmittäin tarkasteltuna syrjintää ilmoittivat kokeneensa muita yleisemmin nuorimpiin ikäryhmiin kuuluvat.

Epäasiallista kohtelua kokeneista 84 prosenttia oli tullut epäasiallisesti kohdelluksi kaupungin henkilökunnan taholta ja 39 prosenttia muiden asiakkaiden taholta. Koettu epäasiallinen kohtelu oli luonteeltaan yleisimmin vähättelevää tai loukkaavaa kohtelua tai huutelua, nimittelyä tai uhkailua.

Naisten ja vähemmistöjen kokemukset olivat muita kielteisempiä

Naisvastaajat näkivät tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tilan kaupungin palveluissa yleisesti ottaen miehiä kielteisemmin. He pitivät syrjintää ja epäasiallista kohtelua yleisempänä kuin miehet ja suurempi osa naisista kuin miehistä myös ilmoitti kokeneensa itse syrjintää ja epäasiallista kohtelua kaupungin palveluissa. Syrjinnän tai epäasiallisen kohtelun pelko oli myös estänyt suuremmalta osalta nais- kuin miesvastaajista kaupungin palvelujen käyttämisen.

Vähemmistöihin kuuluvat vastaajat olivat kokeneet selvästi muita enemmän sekä syrjintää että epäasiallista kohtelua kaupungin palveluissa. Heillä oli myös näitä kokemuksia muita vastaajia toistuvammin eli suuremmalla osalla heistä oli ollut tällaisia kokemuksia vähintään melko usein.

Kysely toteutettiin posti- ja verkkokyselynä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi vuodenvaihteessa 2020–2021. Kysely lähetettiin 3500:lle 16 vuotta täyttäneelle helsinkiläiselle, jotka oli valittu satunnaisotannalla Helsingin väestötietojärjestelmästä. Kyselyyn vastasi 1001 asukasta (vastausprosentti oli 29). Kyselyssä kartoitettiin vastaajien näkemyksiä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta kaupungin palveluissa yleisesti sekä vastaajien syrjinnän ja epäasiallisen kohtelun kokemuksia kymmenen eri palvelukokonaisuuden osalta: asumisen palvelut, julkinen liikenne; kadut, puistot ja muut yleiset alueet, kasvatuksen ja koulutuksen palvelut, kulttuuripalvelut, liikuntapalvelut, nuorisopalvelut, sosiaalipalvelut, terveyspalvelut ja työllisyyspalvelut.

Kyselyn tuloksia käsitellään myös kaupunkitietolehti Kvartin tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta koskevassa teemanumerossa, joka ilmestyy elokuussa 2021.

Lue koko raportti:

Yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon toteutuminen Helsingin kaupungin palveluissa – kaupunkilaisten näkemyksiä ja kokemuksia

“Vaikka meillä kaikilla alkaa olla mehut loppu, edes viimeinen pisara ei saa johtaa väkivaltaan” – Helsinki kampanjoi lähisuhdeväkivaltaa vastaan

Kuva kampanjamainoksista. Kuvassa näkyy keltaisella pohjalla hiukan rutistunut mehupurkki, jonka kyljessä lukee isolla tekstillä Mehut loppu. Purkin vieressä teksti Edes viimeinen pisara ei saa johtaa väkivaltaan.

“Vaikka meillä kaikilla alkaa olla mehut loppu, edes viimeinen pisara ei saa johtaa väkivaltaan” – Helsinki kampanjoi lähisuhdeväkivaltaa vastaan

Kuva kampanjamainoksista. Kuvassa näkyy keltaisella pohjalla hiukan rutistunut mehupurkki, jonka kyljessä lukee isolla tekstillä Mehut loppu. Purkin vieressä teksti Edes viimeinen pisara ei saa johtaa väkivaltaan.
Lähisuhdeväkivaltaan liittyvät ilmoitukset ja avunpyynnöt ovat koronapandemian myötä lisääntyneet ja väkivalta vaikuttaa pahentuneen. Tilanne ei koske pelkästään aikuisia, vaan siitä kärsivät myös lapset ja nuoret. Helsingin kaupungin uusi Mehut loppu -kampanja haluaa herättää ihmiset vakavaan aiheeseen ja ohjata heidät iästä riippumatta avun piiriin.

Mehut loppu -kampanjan viesti kulminoituu mehupurkkiin, joka tyhjenee uhkaavaa vauhtia. Koronapandemia on kestänyt nyt yli vuoden, mikä näkyy ihmisten jaksamisessa ja sietokyvyn laskussa. Yhä useammalla pinna on tavallista tiukemmalla. Tilanne on näkynyt lähisuhdeväkivallan lisääntymisenä.

Vuonna 2020 avio- ja avopuolisoiden välinen väkivalta lisääntyi Suomessa ennakkotietojen mukaan kuudella prosentilla. Lähisuhdeväkivallan uhreille tarkoitetun Nollalinjan puheluiden määrä kasvoi 31 prosentilla, ja rikosuhripäivystyksestä apua hakeneiden määrä kasvoi 25 prosentilla.

Koronapandemian rajoitustoimet ovat lisänneet perheiden kuormitusta ja ihmisten kokemaa stressiä. Lisäksi eristäytyneisyyden takia lähisuhdeväkivallan uhrin voi olla tavallista vaikeampaa hakea apua tai erota väkivaltaisesta suhteesta.

Kampanja kertoo, että apua ja tukea on saatavilla

Helsingin kaupungin uusi Mehut loppu -kampanja viestii, että apua ja tukea on saatavilla niin väkivallan uhreille kuin tekijöille. Helsinki toteuttaa kampanjan yhteistyössä järjestöjen, THL:n, Helsingin poliisitoimen ja HUS:in kanssa.

Kampanjan kuvasto on tavanomaisista väkivallan vastaisista kampanjoista poikkeava. Siinä ei kuvata uhrien piilotettuja vammoja tai mustelmaista ihoa. Kuvaston keskiöön nostettiin sen sijaan paljon puhuva viesti: Vaikka meillä kaikilla alkaa olla mehut loppu, edes viimeinen pisara ei saa johtaa väkivaltaan.

Lähisuhdeväkivallan lisääntyminen koronapandemian aikana ei ole ongelma vain Helsingissä tai Suomessa, vaan se on havaittu koko maailmassa. YK:n tasa-arvojärjestö UN Women on kutsunut etenkin tyttöjä ja naisia kohtaan koronapandemian aikana lisääntynyttä lähisuhdeväkivaltaa varjopandemiaksi.

Myös lapsilla ja nuorilla tulee olla keino hakea apua

Kärjistynyt tilanne ei koske pelkästään aikuisia. Lasten ja nuorten kokema henkinen ja fyysinen väkivalta huoltajien suunnasta on jo ennen pandemiaa ollut korkealla tasolla. Lisäksi lapset joutuvat usein kodeissa tapahtuvan lähisuhdeväkivallan todistajiksi.

Mehut loppu -kampanjassa halutaankin nostaa esiin, että myös lapset ja nuoret voivat hakea apua väkivaltaan.

”Nuorille avun ja tuen hakeminen on helpointa internetin kautta esimerkiksi erilaisissa chat-palveluissa. Niissä yhteydenottokynnys on pienempi kuin puhelimitse tai kasvotusten, mutta apu menee silti perille”, sosiaali- ja kriisipäivystyksen päällikkö Pia Mäkeläinen sanoo.

Osana kampanjaa Elielinaukiolla jaetaan kaupunkilaisille tiistaina puolenpäivän jälkeen Mehut loppu -juomia, joiden erikoisetiketein varustetuissa tölkeissä kerrotaan keinoista hakea apua, jos oma jaksaminen on kortilla.

Lähisuhdeväkivallalla tarkoitetaan väkivaltaa, jonka tekijä ja kohde ovat tai ovat olleet keskenään läheisessä suhteessa. Lähisuhdeväkivalta voi kohdistua henkilön nykyiseen tai entiseen kumppaniin, lapseen, lähisukulaiseen tai muuhun läheiseen. Määritelmä kattaa samassa taloudessa asuvien lisäksi myös esimerkiksi iäkkään henkilön toisessa taloudessa asuvat aikuiset lapset, nuorten seurustelukumppanit tai koulukaverit. Väkivalta voi olla fyysisen lisäksi myös henkistä tai taloudellista.

Apua lähisuhdeväkivaltaan sekä uhreille että tekijöille: hel.fi/lähisuhdeväkivalta

Mehut loppu -kampanjavideo Youtubessa

Sukupuolten tasa-arvo Helsingissä – tilannekuva strategiamittareiden valossa

Leveästi hymyilevät mies- ja naisoletettu seisovat lähekkäin ja kameraan päin kallioisella ja hiukan tuulisella merenrannalla.

Sukupuolten tasa-arvo Helsingissä – tilannekuva strategiamittareiden valossa

Tuoreessa julkaisussa sukupuolten välisen tasa-arvon tarkastelu on kytketty kaupunkistrategiaan ja sen seurantamittareihin. Strategiamittareiden lisäksi katsaukseen on koottu laajemminkin sukupuolittain jaoteltuja tilastotietoja kahden teemakokonaisuuden alta, jotka ovat turvallisuus ja turvallisuuden kokemus sekä työ ja koulutus.

Strategiamittareilla havaitut erot sukupuolten välillä ovat monilta osin samansuuntaisia kuin yleisesti vallitsevat käsitykset naisten ja miesten tilanteesta, kuten esimerkiksi naisten heikompi turvallisuuden kokemus ja miesten suurempi huono-osaisuus. Tarkastelussa nousivat esiin myös yläkouluikäisten tyttöjen poikia yleisempi ahdistuneisuuden ja yksinäisyyden kokeminen sekä vähäinen liikunnan määrä. Poikien ja nuorten miesten kohdalla huolta aiheuttavat muun muassa työn ja koulutuksen ulkopuolelle jääminen sekä rikoksilla oirehtiminen.

Strategiamittariston sukupuolittainen tarkastelu toteutettiin nyt ensimmäistä kertaa, mutta jatkossa tilannetta seurataan säännöllisesti.

Tilastokuvio näyttää, että miehet kokevat omalla asuinalueella yksin myöhään lauantai-iltana liikkumisen turvalliseksi huomattavasti naisia yleisemmin.

Lue koko raportti tästä.

Helsinki julkaisi toisen arvionsa kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisesta

Rantaveden ääreen kyykistynyt hymyilevä ihminen ojentaa kättä kohti vedessä olevaa joutsenta.

Helsinki julkaisi toisen arvionsa kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisesta

Rantaveden ääreen kyykistynyt hymyilevä ihminen ojentaa kättä kohti vedessä olevaa joutsenta.

Helsinki haluaa olla kestävän kehityksen edelläkävijä ja sitoutui toisena kaupunkina maailmassa ja ensimmäisenä kaupunkina Euroopassa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden (Sustainable development goals, SDG) paikallisen toimeenpanon raportointiin. Ensimmäinen raportti julkaistiin kesäkuussa 2019. Tänään julkaistavassa Agendasta teoiksi 2021 -raportissa arvioidaan entistä laajemmin, kuinka ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys toteutuvat Helsingissä.

Uusi raportti tarkastelee kaikkien YK:n seitsemäntoista SDG-tavoitteen toteutumista Helsingin kaupunkiorganisaatiossa. Raportti keskittyy tekoihin sekä onnistumisten ja kehityskohteiden esiin tuomiseen. Raportointityöhön on osallistunut kaupungin kaikkien toimialojen lisäksi myös kaupunkikonsernin liikelaitoksia.

Helsingillä on pitkät perinteet kestävän kehityksen edistämisessä ja kestävyys on perustana kaupungin peruspalveluissa. Useat SDG-tavoitteet toteutuvat Helsingissä hyvin ja kaupungin tavoitteet ovat kunnianhimoisia. Haastettakin kuitenkin riittää tavoitteiden saavuttamiseksi. Erityisesti haasteena on ekologinen kestävyys ja myös Helsingin on pystyttävä tarkastelemaan toimintansa globaaleja vaikutuksia ja maapallon kantokykyä.

Koronakriisin aikaiset poikkeusolot ja taloudelliset vaikeudet ovat kuormittaneet helsinkiläisiä laajasti kaikissa väestöryhmissä. Eriarvoisuus sekä hyvinvointi- ja tuloerot väestöryhmien välillä ovat kasvussa ja koronapandemian aikana eriarvoisuus on korostunut entisestään. Erityisiä huolenaiheita ovat lasten ja nuorten mielenhyvinvointi sekä oppimisvaje.

”Agenda 2030 on universaali sitoumus kestävän kehityksen edistämiseen maapallolla. Alunperin valtioiden väliseksi tarkoitetut SDG-tavoitteet löysivät paikkansa kaupunkien työssä nopeasti, mutta vasta sitoutuminen yhteiseen, paikalliseen raportointiin, on nostanut kaupunkien merkityksen Agendan toteutumisessa sille kuuluvaan rooliin. Paikallisten toimijoiden käytännönläheistä roolia tavoitteiden toteutumisessa tulee edelleen edistää, jotta meillä on mahdollisuus päästä lähellekään Agendan toteutumista tavoiteaikataulussa. Tässä työssä Helsinki haluaa olla edelläkävijä”, sanoo Helsingin pormestari Jan Vapaavuori.

Helsinki haluaa innostaa myös muita kaupunkeja mukaan SDG-työhön ja jakaa avoimesti omia ratkaisujaan muiden hyödynnettäväksi. Helsinki on ollut vahvasti mukana edistämässä kaupunkien paikallistason raportointia (Voluntary Local Review, VLR) ja kahdessa vuodessa maailmanlaajuisesti yli 200 kaupunkia on sitoutunut VLR-raportointiin. Suomesta raportin ovat tehneet Helsingin lisäksi Espoo ja Turku. Raportoinnista on tullut kaupunkien yhteinen työkalu ja kieli SDG-tavoitteiden toteuttamiseen. Merkittävä osa kestävän kehityksen tavoitteiden tosiasiallisesta toimeenpanosta toteutuukin paikallisella tasolla ja kaupunkien rooli tavoitteiden saavuttamisessa on merkittävä. Kestävän kehityksen tavoitteet muuttuvat agendasta teoiksi nimenomaan kaupungeissa.

YK:n jäsenmaat sopivat vuonna 2015 kestävän kehityksen tavoitteista ja toimintaohjelmasta. Tämä toimintaohjelma Agenda 2030 tähtää kestävään kehitykseen, jossa otetaan tasavertaisesti huomioon ympäristö, talous ja ihminen. Agendasta teoiksi 2021 -raportti luovutetaan YK:lle heinäkuussa.

Agendasta teoiksi 2021 -raportti julkaistaan verkkomuodossa uudella Kestävä Helsinki -verkkosivustolla osoitteessa kestävä.helsinki. Sivustolla voi tutustua myös kestävää Helsinkiä rakentaviin tekoihin ja kestävyyden aihepiirin uutisiin.

Hyvää kansainvälistä naistenpäivää!

Petankin harrastajien yläfemmaläpsäytys

Hyvää kansainvälistä naistenpäivää!

Sukupuolten tasa-arvo on läpäisevä periaate kaikessa kaupungin toiminnassa niin henkilöstö- kuin palvelupuolellakin. Tavoitteenamme on Helsinki, jossa jokaisella on oikeus olla, näkyä, kuulua, osallistua ja vaikuttaa sukupuolesta tai muista ominaisuuksista riippumatta ja ilman pelkoa syrjinnästä.

Naistenpäivän infograafi 2021

Yhdenvertaisuuden tekijät -osahankkeeseen haetaan projektisuunnittelijaa

Pyörätuolissa oleva nainen siirtyy ulos metrosta

Yhdenvertaisuuden tekijät -osahankkeeseen haetaan projektisuunnittelijaa

Helsingin kaupunki on mukana oikeusministeriön koordinoimassa EU-hankkeessa Yhdenvertaisuuden tekijät (Drivers of Equality). Helsingin osahankkeessa selvitetään, miten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus näkyvät Helsingin kaupunkisuunnittelussa ja miten ne  voidaan paremmin huomioida julkisten tilojen suunnittelussa erityisesti syrjinnälle alttiiden väestöryhmien näkökulmasta.

Hankkeeseen haetaan määräaikaista (9 kk) projektisuunnittelijaa. Hakuaika päättyy 22.2.2021. Lisätietoa paikasta Helsingin kaupungin rekrytointijärjestelmässä.

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusaiheiseen kuntalaiskyselyyn reilut 1000 vastausta

Näkövammainen henkilö lukee pistenäytöltä.

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusaiheiseen kuntalaiskyselyyn reilut 1000 vastausta

Helsingin kaupunki kartoitti vuoden 2020 lopulla helsinkiläisten käsityksiä tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta sekä kokemuksia syrjinnästä ja epäasiallisesta kohtelusta kaupungin palveluissa. Kysely lähetettiin 3500 satunnaisotannalla valitulle  helsinkiläiselle. Kyselyyn vastasi hiukan yli 1000 henkilöä (vastausaktiiviisuus 29 %) – kiitos kaikille vastaajille!

Kyselyn tuloksista saadaan tietoa myöhemmin keväällä. Tuloksia hyödynnetään kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyössä, muun muassa uuden palveluiden tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman laatimisessa seuraavalle valtuustokaudelle.

Väliarvioinnin perusteella palveluiden tasa-arvosuunnitelman toteutuksessa on edistytty melko hyvin

Kaksi nuorta naista Puhoiksessa.

Väliarvioinnin perusteella palveluiden tasa-arvosuunnitelman toteutuksessa on edistytty melko hyvin

Ihmisiä puistossa.

Helsingin kaupungin toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma Suunnitelma sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi Helsingin kaupungin palveluissa ja toiminnoissa 2019-2021 hyväksyttiin kaupunginhallituksessa kesäkuussa 2019. Se velvoittaa sekä kaupungin keskushallintoa että kaikkia toimialoja kehittämään kaupungin toimintaa ja palveluita tasa-arvoisempaan suuntaan.

Loppuvuonna 2020 toteutetussa sisäisessä väliarvioinnissa selvitettiin, kuinka suunnitelman 23 konkreettisessa toimenpiteessä on tähän mennessä edistytty: toteutuneiksi arvioitiin viisi toimenpidettä, kesken oleviksi 16 toimenpidettä, ja kaksi toimenpidettä oli vielä aloittamatta. Onnistumisia löytyi kaikilta toimialoilta.

Kaupungin tasa-arvotoimikunta käsitteli väliarviointiraporttia kokouksessaan 17.12. Toimikunta iloitsi monista edistysaskeleista, joita väliarviointi tuo esille ja kannusti kaupungin keskushallintoa ja toimialoja jatkamaan määrätietoista työskentelyä, jotta kaikki toimenpiteet saadaan toteutettua suunnitelmakauden aikana.

”Vahva sitoutuminen tasa-arvotyöhön on entistäkin tärkeämpää tässä poikkeuksellisessa ajassa, jotta koronakriisin mukanaan tuomat sosiaaliset ja taloudelliset haasteet eivät pääse nakertamaan sukupuolten tasa-arvoa”, totesi puheenjohtaja Kasper Kivistö.

Palveluiden tasa-arvosuunnitelman väliarviointiraportin pääsee kokonaisuudessaan lukemaan tästä.