Category

Lasten oikeudet

Kaupunkilehti Kvartista ilmestynyt tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioiden teemanumero

Kvartin kansilehti, jossa on keltaisella pohjalla piirroskuva kaupunkinäkymästä, jossa taloja, ihmisiä ja vehreyttä. Lisäksi kanteen on nostettu muutamia nostoja lehden sisällöstä.

Kaupunkilehti Kvartista ilmestynyt tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioiden teemanumero

Kvartti on Helsingin kaupungin julkaisema lehti, joka esittelee Helsinkiä ja Helsingin seutua koskevaa ajankohtaista tutkimus- ja tilastotietoa. Lehti ilmestyy verkossa sekä painettuna neljästi vuodessa.

Kvartti on suunnattu paitsi päätöksenteon tueksi Helsingin päättäjille ja suunnittelijoille, myös kaikille muille, jotka haluavat tarkemmin perehtyä kaupunki-ilmiöitä koskevaan tietoon.

Kvartin elokuun 2021 lehti on teemanumero, joka kokoaa yhteen ajankohtaista Helsinkiä koskevaa tutkimus- ja tilastotietoa yhdenvertaisuuteen ja sukupuolten tasa-arvoon liittyvistä aiheista. Teemanumero on kaikkien luettavissa verkossa.

Kvartin kansilehti, jossa on keltaisella pohjalla piirroskuva kaupunkinäkymästä, jossa taloja, ihmisiä ja vehreyttä. Lisäksi kanteen on nostettu muutamia nostoja lehden sisällöstä.

“Vaikka meillä kaikilla alkaa olla mehut loppu, edes viimeinen pisara ei saa johtaa väkivaltaan” – Helsinki kampanjoi lähisuhdeväkivaltaa vastaan

Kuva kampanjamainoksista. Kuvassa näkyy keltaisella pohjalla hiukan rutistunut mehupurkki, jonka kyljessä lukee isolla tekstillä Mehut loppu. Purkin vieressä teksti Edes viimeinen pisara ei saa johtaa väkivaltaan.

“Vaikka meillä kaikilla alkaa olla mehut loppu, edes viimeinen pisara ei saa johtaa väkivaltaan” – Helsinki kampanjoi lähisuhdeväkivaltaa vastaan

Kuva kampanjamainoksista. Kuvassa näkyy keltaisella pohjalla hiukan rutistunut mehupurkki, jonka kyljessä lukee isolla tekstillä Mehut loppu. Purkin vieressä teksti Edes viimeinen pisara ei saa johtaa väkivaltaan.
Lähisuhdeväkivaltaan liittyvät ilmoitukset ja avunpyynnöt ovat koronapandemian myötä lisääntyneet ja väkivalta vaikuttaa pahentuneen. Tilanne ei koske pelkästään aikuisia, vaan siitä kärsivät myös lapset ja nuoret. Helsingin kaupungin uusi Mehut loppu -kampanja haluaa herättää ihmiset vakavaan aiheeseen ja ohjata heidät iästä riippumatta avun piiriin.

Mehut loppu -kampanjan viesti kulminoituu mehupurkkiin, joka tyhjenee uhkaavaa vauhtia. Koronapandemia on kestänyt nyt yli vuoden, mikä näkyy ihmisten jaksamisessa ja sietokyvyn laskussa. Yhä useammalla pinna on tavallista tiukemmalla. Tilanne on näkynyt lähisuhdeväkivallan lisääntymisenä.

Vuonna 2020 avio- ja avopuolisoiden välinen väkivalta lisääntyi Suomessa ennakkotietojen mukaan kuudella prosentilla. Lähisuhdeväkivallan uhreille tarkoitetun Nollalinjan puheluiden määrä kasvoi 31 prosentilla, ja rikosuhripäivystyksestä apua hakeneiden määrä kasvoi 25 prosentilla.

Koronapandemian rajoitustoimet ovat lisänneet perheiden kuormitusta ja ihmisten kokemaa stressiä. Lisäksi eristäytyneisyyden takia lähisuhdeväkivallan uhrin voi olla tavallista vaikeampaa hakea apua tai erota väkivaltaisesta suhteesta.

Kampanja kertoo, että apua ja tukea on saatavilla

Helsingin kaupungin uusi Mehut loppu -kampanja viestii, että apua ja tukea on saatavilla niin väkivallan uhreille kuin tekijöille. Helsinki toteuttaa kampanjan yhteistyössä järjestöjen, THL:n, Helsingin poliisitoimen ja HUS:in kanssa.

Kampanjan kuvasto on tavanomaisista väkivallan vastaisista kampanjoista poikkeava. Siinä ei kuvata uhrien piilotettuja vammoja tai mustelmaista ihoa. Kuvaston keskiöön nostettiin sen sijaan paljon puhuva viesti: Vaikka meillä kaikilla alkaa olla mehut loppu, edes viimeinen pisara ei saa johtaa väkivaltaan.

Lähisuhdeväkivallan lisääntyminen koronapandemian aikana ei ole ongelma vain Helsingissä tai Suomessa, vaan se on havaittu koko maailmassa. YK:n tasa-arvojärjestö UN Women on kutsunut etenkin tyttöjä ja naisia kohtaan koronapandemian aikana lisääntynyttä lähisuhdeväkivaltaa varjopandemiaksi.

Myös lapsilla ja nuorilla tulee olla keino hakea apua

Kärjistynyt tilanne ei koske pelkästään aikuisia. Lasten ja nuorten kokema henkinen ja fyysinen väkivalta huoltajien suunnasta on jo ennen pandemiaa ollut korkealla tasolla. Lisäksi lapset joutuvat usein kodeissa tapahtuvan lähisuhdeväkivallan todistajiksi.

Mehut loppu -kampanjassa halutaankin nostaa esiin, että myös lapset ja nuoret voivat hakea apua väkivaltaan.

”Nuorille avun ja tuen hakeminen on helpointa internetin kautta esimerkiksi erilaisissa chat-palveluissa. Niissä yhteydenottokynnys on pienempi kuin puhelimitse tai kasvotusten, mutta apu menee silti perille”, sosiaali- ja kriisipäivystyksen päällikkö Pia Mäkeläinen sanoo.

Osana kampanjaa Elielinaukiolla jaetaan kaupunkilaisille tiistaina puolenpäivän jälkeen Mehut loppu -juomia, joiden erikoisetiketein varustetuissa tölkeissä kerrotaan keinoista hakea apua, jos oma jaksaminen on kortilla.

Lähisuhdeväkivallalla tarkoitetaan väkivaltaa, jonka tekijä ja kohde ovat tai ovat olleet keskenään läheisessä suhteessa. Lähisuhdeväkivalta voi kohdistua henkilön nykyiseen tai entiseen kumppaniin, lapseen, lähisukulaiseen tai muuhun läheiseen. Määritelmä kattaa samassa taloudessa asuvien lisäksi myös esimerkiksi iäkkään henkilön toisessa taloudessa asuvat aikuiset lapset, nuorten seurustelukumppanit tai koulukaverit. Väkivalta voi olla fyysisen lisäksi myös henkistä tai taloudellista.

Apua lähisuhdeväkivaltaan sekä uhreille että tekijöille: hel.fi/lähisuhdeväkivalta

Mehut loppu -kampanjavideo Youtubessa

Helsinki on hyväksytty Unicefin Lapsiystävällinen kunta -malliin

Lapsi juoksee kohti kameraa

Helsinki on hyväksytty Unicefin Lapsiystävällinen kunta -malliin

Malli on työväline, joka auttaa kuntaa tekemään lasten hyvinvoinnin kannalta oikeita ratkaisuja kunnan hallinnossa ja lasten arjen palveluissa. Malli auttaa kuntia varmistamaan, että erityisesti heikoimmassa asemassa olevien lasten oikeudet toteutuvat. 

Mallin avulla kunta tunnistaa, millä lapsen oikeuksien osa-alueilla sillä on kehitettävää. Malli myös auttaa kuntaa määrittelemään, mitä sen tulee tehdä, jotta lasten oikeudet toteutuisivat kunnassa mahdollisimman perusteellisesti. Lisäksi malli auttaa kuntaa seuraamaan työn edistymistä systemaattisesti.

Laaja-alaista hyvinvoinnin edistämistä ihmisoikeuksien, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden pohjalta

Lasten oikeuksia ja hyvinvointia edistetään Helsingissä jo nyt kaikilla toimialoilla ja yhteistyössä järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Helsingin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työ perustuu ihmisoikeuksien, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden arvojen kunnioittamiseen. Liittyminen Lapsiystävällinen kunta -malliin vahvistaa tätä arvopohjaista työtä.

”Lapset ovat tulevaisuuden tekijöitä. Lasten hyvinvointi on meille kaikille erittäin tärkeä asia. Unicefin Lapsiystävällinen kunta -malliin liittyminen vahvistaa entisestään Helsingissä lasten oikeuksien toteutumisen eteen tehtävää työtä”, sanoo perusopetusjohtaja Outi Salo kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta.

Koronapandemia näkyy lasten ja nuorten lisääntyneenä pahoinvointina – mielen hyvinvointi on koetuksella ja etäopetus sekä vapaa-ajan tekemisen puute heijastuvat usealle elämänalueelle. Koronapandemian palautumistyössä on tärkeä huomioida sen sosiaalisia vaikutuksia ja pohtia miten lasten oikeudet tulevat huomioiduksi.

Lapsen oikeuksia edistetään päätöksenteossa, hallinnossa ja palveluissa

Vuonna 2020 julkaistu kansallinen mielenterveysstrategia ohjaa kuntia tukemaan lasten mielenterveyden tukemista arjessa sekä tarjoamaan tasavertaiset psyykkiset voimavarat positiiviselle kehittymiselle. Lapsistrategian valtakunnallinen koronatyöryhmä julkaisi vuoden 2021 alussa arvion ja esityksen lapsen oikeuksien toteuttamiseksi koronapandemian jälkihoidossa. Yhtenä suosituksena on, että varmistetaan että kaikilla lasten ja nuorten kanssa työskentelevillä ja heitä koskevia päätöksiä valmistelevilla ja tekevillä on riittävä lasten ja nuorten oikeuksia koskeva osaaminen.

Lapsiystävällisessä Helsingissä tavoitteena on, että lapsen oikeudet toteutuvat jokaisen alle 18-vuotiaan arjessa ja lapsen oikeuksia edistetään päätöksenteossa, hallinnossa ja palveluissa. Lasten näkökulmasta lapsiystävällinen Helsinki haluaa varmistaa, että jokaisella lapsella on vaikutusmahdollisuuksia omassa arjessaan, turvallinen aikuinen lähellä, kavereita ja harrastuksia sekä koulu, joka antaa lapsen taustasta riippumatta jokaiselle mahdollisuuden onnistua.

Koulutusta, kartoitusta ja toimintaa

Helsingin yhteistyö Unicefin kanssa käynnistyy jo helmikuussa. Koulutuksen jälkeen kehittämistyö jatkuu nykytilan kartoituksella, jossa arvioidaan miten hyvin lapsiystävällisyys Helsingissä toteutuu. Kartoituksen tulosten perusteella päätetään, mitä toiminnan osa-alueita erityisesti parannetaan ja miten. Työn apuna ovat Unicefin kehittämät, lapsen oikeuksien sopimukseen perustuvat materiaalit.

Työ liitetään osaksi Helsingin hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Koordinaatiovastuu on hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjausryhmän alaisuudessa toimivalla lasten ja nuorten strategisella verkostolla, jonka jäseniä täydennetään vuonna 2021 Unicefin edellyttämällä tavalla.

Vuonna 2021 Lapsiystävällinen kunta -mallissa on mukana 44 kuntaa eri puolilta Suomea. Näissä kunnissa asuu lähes puolet Suomen lapsista. Malli perustuu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen ja Unicefin kansainväliseen Child Friendly Cities -malliin. Suomessa mallia on toteutettu vuodesta 2012 lähtien.

Helsingin hakemisesta mukaan Lapsiystävällinen kunta -malliin päätti kaupunginhallitus lokakuussa 2020.

Onnistuneesta kehittämistyöstä Unicef voi myöntää kunnalle Lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen. Uusina mallissa aloittavien kuntien kehittämistyö ennen tunnustuksen myöntämistä kestää hieman yli kaksi vuotta. Tunnustusta myönnettäessä Unicef arvioi sekä kehittämisprosessia että saavutettuja tuloksia.

Mallin avulla kunta tunnistaa, millä lapsen oikeuksien osa-alueilla sillä on kehitettävää. Malli myös auttaa kuntaa määrittelemään, mitä sen tulee tehdä, jotta lasten oikeudet toteutuisivat kunnassa mahdollisimman perusteellisesti. Lisäksi malli auttaa kuntaa seuraamaan työn edistymistä systemaattisesti.