Helsinki Pride -yhteisö palkitsi kaupungin ihmisoikeuksien edistämisestä

Helsinki Pride -yhteisö palkitsi Helsingin kaupungin Ylpeys muuttaa maailmaa -tunnustuspalkinnolla arvokkaasta työstä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhdenvertaisen ja tasa-arvoisen kohtaamisen puolesta. Helsinki Pride -yhteisö jakaa tunnustuspalkinnot jokaisella Pride-viikolla nostaakseen esiin tahoja, joiden työ on ihmisoikeuksien edistämisessä erityisen tunnustuksen arvoista.

Yhteisön mukaan kaupunki on osoittanut omalla Pride-kumppanuudellaan sen, että se haluaa olla maailman toimivin kaupunki kaikille, myös sateenkaariasukkailleen. Tästä kertoo muun muassa se, että Helsinki avasi tänä vuonna kaupungintalonsa ovet ja tilat yhteisön käyttöön Pride-viikon päätapahtumapaikkana Pride Housena. Pride-yhteisö kiitti Helsinkiä myös siitä, miten kaupunki on Suomen suurimpana työnantajana pyrkinyt esimerkillisesti huomioimaan sateenkaarierityisyyden yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyönsä kautta, niin asukkaiden kuin oman henkilökuntansa suuntaan.

Tänä vuonna Helsinki on mukana viettämässä Pride-viikkoa järjestämällä monipuolista ohjelmaa ja liputtamalla Pride-lipuin koko viikon ympäri kaupunkia. Kesäkuun alussa kaupungin työntekijät kävelivät tiimeissään We walk with Pride -kävelyjä osoittaakseen tukensa Pride-aatteelle. Henkilöstölle järjestettiin myös Pride-aiheinen paneelikeskustelu sekä koulutus sateenkaarisanastosta ja sateenkaarisensitiivisistä asiakaskohtaamisista.

Pormestari Jan Vapaavuori otti Helsingin palkinnon vastaan 28.6. Toinen Ylpeys muuttaa maailmaa -palkinto myönnettiin Anukatariina Soloselle vuosikymmenten tinkimättömästä ihmisoikeustyöstä.

Kaupunki kartoitti asukkaiden käsityksiä ja kokemuksia yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon toteutumisesta kaupungin palveluissa loppuvuodesta 2020. Vastaavia otantakyselyjä tästä teemasta ei tiettävästi ole Suomessa aiemmin toteutettu. Kyselyn tuloksista julkaistu tuore raportti antaa tärkeää tietoa kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön tueksi tulevalla strategiakaudella.

Kyselyn perusteella lähes yhdeksän kymmenestä helsinkiläisestä arvostaa kaupunkilaisten moninaisuutta ja yhtä suuri osa vastaajista koki myös voivansa elää Helsingissä hyvää elämää sellaisena kuin itse on. Toisaalta vain hieman yli puolet vastaajista katsoi, että Helsinki on turvallinen kaupunki vähemmistöryhmiin kuuluville. Hieman alle puolet koki, että kaikkien palvelun käyttäjien tasa-arvo ja yhdenvertaisuus toteutuvat kaupungin palveluissa tällä hetkellä. Vain viisi prosenttia vastaajista oli täysin samaa mieltä väittämästä, jonka mukaan kaupunki on onnistunut ehkäisemään digitaalista syrjäytymistä.

Syrjintää ja epäasiallista kohtelua oli itse kokenut vajaa viidesosa vastaajista

Kaksi viidestä vastaajasta piti syrjintää kaupungin palveluissa vähintään melko yleisenä ainakin yhdellä kyselyssä mainituista syrjintäperusteista ja epäasiallista kohtelua noin kolmannes. Syrjintää kaupungin palveluissa ilmoitti itse kokeneensa 19 prosenttia ja epäasiallista kohtelua 17 prosenttia vastaajista. Sekä syrjintää että epäasiallista kohtelua oli koettu eniten terveyspalveluissa. Yleisintä koettu syrjintä oli iän, terveydentilan ja kielen perusteella. Ikäryhmittäin tarkasteltuna syrjintää ilmoittivat kokeneensa muita yleisemmin nuorimpiin ikäryhmiin kuuluvat.

Epäasiallista kohtelua kokeneista 84 prosenttia oli tullut epäasiallisesti kohdelluksi kaupungin henkilökunnan taholta ja 39 prosenttia muiden asiakkaiden taholta. Koettu epäasiallinen kohtelu oli luonteeltaan yleisimmin vähättelevää tai loukkaavaa kohtelua tai huutelua, nimittelyä tai uhkailua.

Naisten ja vähemmistöjen kokemukset olivat muita kielteisempiä

Naisvastaajat näkivät tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tilan kaupungin palveluissa yleisesti ottaen miehiä kielteisemmin. He pitivät syrjintää ja epäasiallista kohtelua yleisempänä kuin miehet ja suurempi osa naisista kuin miehistä myös ilmoitti kokeneensa itse syrjintää ja epäasiallista kohtelua kaupungin palveluissa. Syrjinnän tai epäasiallisen kohtelun pelko oli myös estänyt suuremmalta osalta nais- kuin miesvastaajista kaupungin palvelujen käyttämisen.

Vähemmistöihin kuuluvat vastaajat olivat kokeneet selvästi muita enemmän sekä syrjintää että epäasiallista kohtelua kaupungin palveluissa. Heillä oli myös näitä kokemuksia muita vastaajia toistuvammin eli suuremmalla osalla heistä oli ollut tällaisia kokemuksia vähintään melko usein.

Kysely toteutettiin posti- ja verkkokyselynä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi vuodenvaihteessa 2020–2021. Kysely lähetettiin 3500:lle 16 vuotta täyttäneelle helsinkiläiselle, jotka oli valittu satunnaisotannalla Helsingin väestötietojärjestelmästä. Kyselyyn vastasi 1001 asukasta (vastausprosentti oli 29). Kyselyssä kartoitettiin vastaajien näkemyksiä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta kaupungin palveluissa yleisesti sekä vastaajien syrjinnän ja epäasiallisen kohtelun kokemuksia kymmenen eri palvelukokonaisuuden osalta: asumisen palvelut, julkinen liikenne; kadut, puistot ja muut yleiset alueet, kasvatuksen ja koulutuksen palvelut, kulttuuripalvelut, liikuntapalvelut, nuorisopalvelut, sosiaalipalvelut, terveyspalvelut ja työllisyyspalvelut.

Kyselyn tuloksia käsitellään myös kaupunkitietolehti Kvartin tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta koskevassa teemanumerossa, joka ilmestyy elokuussa 2021.

Lue koko raportti:

Yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon toteutuminen Helsingin kaupungin palveluissa – kaupunkilaisten näkemyksiä ja kokemuksia

Helsingin kaupunki kartoitti vuoden 2020 lopulla helsinkiläisten käsityksiä tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta sekä kokemuksia syrjinnästä ja epäasiallisesta kohtelusta kaupungin palveluissa. Kysely lähetettiin 3500 satunnaisotannalla valitulle  helsinkiläiselle. Kyselyyn vastasi hiukan yli 1000 henkilöä (vastausaktiiviisuus 29 %) – kiitos kaikille vastaajille!

Kyselyn tuloksista saadaan tietoa myöhemmin keväällä. Tuloksia hyödynnetään kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyössä, muun muassa uuden palveluiden tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman laatimisessa seuraavalle valtuustokaudelle.