Category

Tasa-arvo

Kaupunkilehti Kvartista ilmestynyt tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioiden teemanumero

Kvartin kansilehti, jossa on keltaisella pohjalla piirroskuva kaupunkinäkymästä, jossa taloja, ihmisiä ja vehreyttä. Lisäksi kanteen on nostettu muutamia nostoja lehden sisällöstä.

Kaupunkilehti Kvartista ilmestynyt tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioiden teemanumero

Kvartti on Helsingin kaupungin julkaisema lehti, joka esittelee Helsinkiä ja Helsingin seutua koskevaa ajankohtaista tutkimus- ja tilastotietoa. Lehti ilmestyy verkossa sekä painettuna neljästi vuodessa.

Kvartti on suunnattu paitsi päätöksenteon tueksi Helsingin päättäjille ja suunnittelijoille, myös kaikille muille, jotka haluavat tarkemmin perehtyä kaupunki-ilmiöitä koskevaan tietoon.

Kvartin elokuun 2021 lehti on teemanumero, joka kokoaa yhteen ajankohtaista Helsinkiä koskevaa tutkimus- ja tilastotietoa yhdenvertaisuuteen ja sukupuolten tasa-arvoon liittyvistä aiheista. Teemanumero on kaikkien luettavissa verkossa.

Kvartin kansilehti, jossa on keltaisella pohjalla piirroskuva kaupunkinäkymästä, jossa taloja, ihmisiä ja vehreyttä. Lisäksi kanteen on nostettu muutamia nostoja lehden sisällöstä.

Helsinki Pride -yhteisö palkitsi kaupungin ihmisoikeuksien edistämisestä

Helsinki Pride -yhteisö palkitsi kaupungin ihmisoikeuksien edistämisestä

Helsinki Pride -yhteisö palkitsi Helsingin kaupungin Ylpeys muuttaa maailmaa -tunnustuspalkinnolla arvokkaasta työstä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhdenvertaisen ja tasa-arvoisen kohtaamisen puolesta. Helsinki Pride -yhteisö jakaa tunnustuspalkinnot jokaisella Pride-viikolla nostaakseen esiin tahoja, joiden työ on ihmisoikeuksien edistämisessä erityisen tunnustuksen arvoista.

Yhteisön mukaan kaupunki on osoittanut omalla Pride-kumppanuudellaan sen, että se haluaa olla maailman toimivin kaupunki kaikille, myös sateenkaariasukkailleen. Tästä kertoo muun muassa se, että Helsinki avasi tänä vuonna kaupungintalonsa ovet ja tilat yhteisön käyttöön Pride-viikon päätapahtumapaikkana Pride Housena. Pride-yhteisö kiitti Helsinkiä myös siitä, miten kaupunki on Suomen suurimpana työnantajana pyrkinyt esimerkillisesti huomioimaan sateenkaarierityisyyden yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyönsä kautta, niin asukkaiden kuin oman henkilökuntansa suuntaan.

Tänä vuonna Helsinki on mukana viettämässä Pride-viikkoa järjestämällä monipuolista ohjelmaa ja liputtamalla Pride-lipuin koko viikon ympäri kaupunkia. Kesäkuun alussa kaupungin työntekijät kävelivät tiimeissään We walk with Pride -kävelyjä osoittaakseen tukensa Pride-aatteelle. Henkilöstölle järjestettiin myös Pride-aiheinen paneelikeskustelu sekä koulutus sateenkaarisanastosta ja sateenkaarisensitiivisistä asiakaskohtaamisista.

Pormestari Jan Vapaavuori otti Helsingin palkinnon vastaan 28.6. Toinen Ylpeys muuttaa maailmaa -palkinto myönnettiin Anukatariina Soloselle vuosikymmenten tinkimättömästä ihmisoikeustyöstä.

Helsinkiläiset arvostavat moninaisuutta, palvelujen tasa-arvossa ja yhdenvertaisuudessa on vielä kehitettävää

Kaksi iäkkäämpää naisoletettua seisovat käsikynkässä kasvot lähekkäin ja toisilleen hymyillen, taustalla punavalkoinen rakennus

Helsinkiläiset arvostavat moninaisuutta, palvelujen tasa-arvossa ja yhdenvertaisuudessa on vielä kehitettävää

Kaksi iäkkäämpää naisoletettua seisovat käsikynkässä kasvot lähekkäin ja toisilleen hymyillen, taustalla punavalkoinen rakennus

Kaupunki kartoitti asukkaiden käsityksiä ja kokemuksia yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon toteutumisesta kaupungin palveluissa loppuvuodesta 2020. Vastaavia otantakyselyjä tästä teemasta ei tiettävästi ole Suomessa aiemmin toteutettu. Kyselyn tuloksista julkaistu tuore raportti antaa tärkeää tietoa kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön tueksi tulevalla strategiakaudella.

Kyselyn perusteella lähes yhdeksän kymmenestä helsinkiläisestä arvostaa kaupunkilaisten moninaisuutta ja yhtä suuri osa vastaajista koki myös voivansa elää Helsingissä hyvää elämää sellaisena kuin itse on. Toisaalta vain hieman yli puolet vastaajista katsoi, että Helsinki on turvallinen kaupunki vähemmistöryhmiin kuuluville. Hieman alle puolet koki, että kaikkien palvelun käyttäjien tasa-arvo ja yhdenvertaisuus toteutuvat kaupungin palveluissa tällä hetkellä. Vain viisi prosenttia vastaajista oli täysin samaa mieltä väittämästä, jonka mukaan kaupunki on onnistunut ehkäisemään digitaalista syrjäytymistä.

Syrjintää ja epäasiallista kohtelua oli itse kokenut vajaa viidesosa vastaajista

Kaksi viidestä vastaajasta piti syrjintää kaupungin palveluissa vähintään melko yleisenä ainakin yhdellä kyselyssä mainituista syrjintäperusteista ja epäasiallista kohtelua noin kolmannes. Syrjintää kaupungin palveluissa ilmoitti itse kokeneensa 19 prosenttia ja epäasiallista kohtelua 17 prosenttia vastaajista. Sekä syrjintää että epäasiallista kohtelua oli koettu eniten terveyspalveluissa. Yleisintä koettu syrjintä oli iän, terveydentilan ja kielen perusteella. Ikäryhmittäin tarkasteltuna syrjintää ilmoittivat kokeneensa muita yleisemmin nuorimpiin ikäryhmiin kuuluvat.

Epäasiallista kohtelua kokeneista 84 prosenttia oli tullut epäasiallisesti kohdelluksi kaupungin henkilökunnan taholta ja 39 prosenttia muiden asiakkaiden taholta. Koettu epäasiallinen kohtelu oli luonteeltaan yleisimmin vähättelevää tai loukkaavaa kohtelua tai huutelua, nimittelyä tai uhkailua.

Naisten ja vähemmistöjen kokemukset olivat muita kielteisempiä

Naisvastaajat näkivät tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tilan kaupungin palveluissa yleisesti ottaen miehiä kielteisemmin. He pitivät syrjintää ja epäasiallista kohtelua yleisempänä kuin miehet ja suurempi osa naisista kuin miehistä myös ilmoitti kokeneensa itse syrjintää ja epäasiallista kohtelua kaupungin palveluissa. Syrjinnän tai epäasiallisen kohtelun pelko oli myös estänyt suuremmalta osalta nais- kuin miesvastaajista kaupungin palvelujen käyttämisen.

Vähemmistöihin kuuluvat vastaajat olivat kokeneet selvästi muita enemmän sekä syrjintää että epäasiallista kohtelua kaupungin palveluissa. Heillä oli myös näitä kokemuksia muita vastaajia toistuvammin eli suuremmalla osalla heistä oli ollut tällaisia kokemuksia vähintään melko usein.

Kysely toteutettiin posti- ja verkkokyselynä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi vuodenvaihteessa 2020–2021. Kysely lähetettiin 3500:lle 16 vuotta täyttäneelle helsinkiläiselle, jotka oli valittu satunnaisotannalla Helsingin väestötietojärjestelmästä. Kyselyyn vastasi 1001 asukasta (vastausprosentti oli 29). Kyselyssä kartoitettiin vastaajien näkemyksiä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta kaupungin palveluissa yleisesti sekä vastaajien syrjinnän ja epäasiallisen kohtelun kokemuksia kymmenen eri palvelukokonaisuuden osalta: asumisen palvelut, julkinen liikenne; kadut, puistot ja muut yleiset alueet, kasvatuksen ja koulutuksen palvelut, kulttuuripalvelut, liikuntapalvelut, nuorisopalvelut, sosiaalipalvelut, terveyspalvelut ja työllisyyspalvelut.

Kyselyn tuloksia käsitellään myös kaupunkitietolehti Kvartin tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta koskevassa teemanumerossa, joka ilmestyy elokuussa 2021.

Lue koko raportti:

Yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon toteutuminen Helsingin kaupungin palveluissa – kaupunkilaisten näkemyksiä ja kokemuksia

“Vaikka meillä kaikilla alkaa olla mehut loppu, edes viimeinen pisara ei saa johtaa väkivaltaan” – Helsinki kampanjoi lähisuhdeväkivaltaa vastaan

Kuva kampanjamainoksista. Kuvassa näkyy keltaisella pohjalla hiukan rutistunut mehupurkki, jonka kyljessä lukee isolla tekstillä Mehut loppu. Purkin vieressä teksti Edes viimeinen pisara ei saa johtaa väkivaltaan.

“Vaikka meillä kaikilla alkaa olla mehut loppu, edes viimeinen pisara ei saa johtaa väkivaltaan” – Helsinki kampanjoi lähisuhdeväkivaltaa vastaan

Kuva kampanjamainoksista. Kuvassa näkyy keltaisella pohjalla hiukan rutistunut mehupurkki, jonka kyljessä lukee isolla tekstillä Mehut loppu. Purkin vieressä teksti Edes viimeinen pisara ei saa johtaa väkivaltaan.
Lähisuhdeväkivaltaan liittyvät ilmoitukset ja avunpyynnöt ovat koronapandemian myötä lisääntyneet ja väkivalta vaikuttaa pahentuneen. Tilanne ei koske pelkästään aikuisia, vaan siitä kärsivät myös lapset ja nuoret. Helsingin kaupungin uusi Mehut loppu -kampanja haluaa herättää ihmiset vakavaan aiheeseen ja ohjata heidät iästä riippumatta avun piiriin.

Mehut loppu -kampanjan viesti kulminoituu mehupurkkiin, joka tyhjenee uhkaavaa vauhtia. Koronapandemia on kestänyt nyt yli vuoden, mikä näkyy ihmisten jaksamisessa ja sietokyvyn laskussa. Yhä useammalla pinna on tavallista tiukemmalla. Tilanne on näkynyt lähisuhdeväkivallan lisääntymisenä.

Vuonna 2020 avio- ja avopuolisoiden välinen väkivalta lisääntyi Suomessa ennakkotietojen mukaan kuudella prosentilla. Lähisuhdeväkivallan uhreille tarkoitetun Nollalinjan puheluiden määrä kasvoi 31 prosentilla, ja rikosuhripäivystyksestä apua hakeneiden määrä kasvoi 25 prosentilla.

Koronapandemian rajoitustoimet ovat lisänneet perheiden kuormitusta ja ihmisten kokemaa stressiä. Lisäksi eristäytyneisyyden takia lähisuhdeväkivallan uhrin voi olla tavallista vaikeampaa hakea apua tai erota väkivaltaisesta suhteesta.

Kampanja kertoo, että apua ja tukea on saatavilla

Helsingin kaupungin uusi Mehut loppu -kampanja viestii, että apua ja tukea on saatavilla niin väkivallan uhreille kuin tekijöille. Helsinki toteuttaa kampanjan yhteistyössä järjestöjen, THL:n, Helsingin poliisitoimen ja HUS:in kanssa.

Kampanjan kuvasto on tavanomaisista väkivallan vastaisista kampanjoista poikkeava. Siinä ei kuvata uhrien piilotettuja vammoja tai mustelmaista ihoa. Kuvaston keskiöön nostettiin sen sijaan paljon puhuva viesti: Vaikka meillä kaikilla alkaa olla mehut loppu, edes viimeinen pisara ei saa johtaa väkivaltaan.

Lähisuhdeväkivallan lisääntyminen koronapandemian aikana ei ole ongelma vain Helsingissä tai Suomessa, vaan se on havaittu koko maailmassa. YK:n tasa-arvojärjestö UN Women on kutsunut etenkin tyttöjä ja naisia kohtaan koronapandemian aikana lisääntynyttä lähisuhdeväkivaltaa varjopandemiaksi.

Myös lapsilla ja nuorilla tulee olla keino hakea apua

Kärjistynyt tilanne ei koske pelkästään aikuisia. Lasten ja nuorten kokema henkinen ja fyysinen väkivalta huoltajien suunnasta on jo ennen pandemiaa ollut korkealla tasolla. Lisäksi lapset joutuvat usein kodeissa tapahtuvan lähisuhdeväkivallan todistajiksi.

Mehut loppu -kampanjassa halutaankin nostaa esiin, että myös lapset ja nuoret voivat hakea apua väkivaltaan.

”Nuorille avun ja tuen hakeminen on helpointa internetin kautta esimerkiksi erilaisissa chat-palveluissa. Niissä yhteydenottokynnys on pienempi kuin puhelimitse tai kasvotusten, mutta apu menee silti perille”, sosiaali- ja kriisipäivystyksen päällikkö Pia Mäkeläinen sanoo.

Osana kampanjaa Elielinaukiolla jaetaan kaupunkilaisille tiistaina puolenpäivän jälkeen Mehut loppu -juomia, joiden erikoisetiketein varustetuissa tölkeissä kerrotaan keinoista hakea apua, jos oma jaksaminen on kortilla.

Lähisuhdeväkivallalla tarkoitetaan väkivaltaa, jonka tekijä ja kohde ovat tai ovat olleet keskenään läheisessä suhteessa. Lähisuhdeväkivalta voi kohdistua henkilön nykyiseen tai entiseen kumppaniin, lapseen, lähisukulaiseen tai muuhun läheiseen. Määritelmä kattaa samassa taloudessa asuvien lisäksi myös esimerkiksi iäkkään henkilön toisessa taloudessa asuvat aikuiset lapset, nuorten seurustelukumppanit tai koulukaverit. Väkivalta voi olla fyysisen lisäksi myös henkistä tai taloudellista.

Apua lähisuhdeväkivaltaan sekä uhreille että tekijöille: hel.fi/lähisuhdeväkivalta

Mehut loppu -kampanjavideo Youtubessa

Sukupuolten tasa-arvo Helsingissä – tilannekuva strategiamittareiden valossa

Leveästi hymyilevät mies- ja naisoletettu seisovat lähekkäin ja kameraan päin kallioisella ja hiukan tuulisella merenrannalla.

Sukupuolten tasa-arvo Helsingissä – tilannekuva strategiamittareiden valossa

Tuoreessa julkaisussa sukupuolten välisen tasa-arvon tarkastelu on kytketty kaupunkistrategiaan ja sen seurantamittareihin. Strategiamittareiden lisäksi katsaukseen on koottu laajemminkin sukupuolittain jaoteltuja tilastotietoja kahden teemakokonaisuuden alta, jotka ovat turvallisuus ja turvallisuuden kokemus sekä työ ja koulutus.

Strategiamittareilla havaitut erot sukupuolten välillä ovat monilta osin samansuuntaisia kuin yleisesti vallitsevat käsitykset naisten ja miesten tilanteesta, kuten esimerkiksi naisten heikompi turvallisuuden kokemus ja miesten suurempi huono-osaisuus. Tarkastelussa nousivat esiin myös yläkouluikäisten tyttöjen poikia yleisempi ahdistuneisuuden ja yksinäisyyden kokeminen sekä vähäinen liikunnan määrä. Poikien ja nuorten miesten kohdalla huolta aiheuttavat muun muassa työn ja koulutuksen ulkopuolelle jääminen sekä rikoksilla oirehtiminen.

Strategiamittariston sukupuolittainen tarkastelu toteutettiin nyt ensimmäistä kertaa, mutta jatkossa tilannetta seurataan säännöllisesti.

Tilastokuvio näyttää, että miehet kokevat omalla asuinalueella yksin myöhään lauantai-iltana liikkumisen turvalliseksi huomattavasti naisia yleisemmin.

Lue koko raportti tästä.

Helsinki julkaisi toisen arvionsa kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisesta

Rantaveden ääreen kyykistynyt hymyilevä ihminen ojentaa kättä kohti vedessä olevaa joutsenta.

Helsinki julkaisi toisen arvionsa kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisesta

Rantaveden ääreen kyykistynyt hymyilevä ihminen ojentaa kättä kohti vedessä olevaa joutsenta.

Helsinki haluaa olla kestävän kehityksen edelläkävijä ja sitoutui toisena kaupunkina maailmassa ja ensimmäisenä kaupunkina Euroopassa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden (Sustainable development goals, SDG) paikallisen toimeenpanon raportointiin. Ensimmäinen raportti julkaistiin kesäkuussa 2019. Tänään julkaistavassa Agendasta teoiksi 2021 -raportissa arvioidaan entistä laajemmin, kuinka ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys toteutuvat Helsingissä.

Uusi raportti tarkastelee kaikkien YK:n seitsemäntoista SDG-tavoitteen toteutumista Helsingin kaupunkiorganisaatiossa. Raportti keskittyy tekoihin sekä onnistumisten ja kehityskohteiden esiin tuomiseen. Raportointityöhön on osallistunut kaupungin kaikkien toimialojen lisäksi myös kaupunkikonsernin liikelaitoksia.

Helsingillä on pitkät perinteet kestävän kehityksen edistämisessä ja kestävyys on perustana kaupungin peruspalveluissa. Useat SDG-tavoitteet toteutuvat Helsingissä hyvin ja kaupungin tavoitteet ovat kunnianhimoisia. Haastettakin kuitenkin riittää tavoitteiden saavuttamiseksi. Erityisesti haasteena on ekologinen kestävyys ja myös Helsingin on pystyttävä tarkastelemaan toimintansa globaaleja vaikutuksia ja maapallon kantokykyä.

Koronakriisin aikaiset poikkeusolot ja taloudelliset vaikeudet ovat kuormittaneet helsinkiläisiä laajasti kaikissa väestöryhmissä. Eriarvoisuus sekä hyvinvointi- ja tuloerot väestöryhmien välillä ovat kasvussa ja koronapandemian aikana eriarvoisuus on korostunut entisestään. Erityisiä huolenaiheita ovat lasten ja nuorten mielenhyvinvointi sekä oppimisvaje.

”Agenda 2030 on universaali sitoumus kestävän kehityksen edistämiseen maapallolla. Alunperin valtioiden väliseksi tarkoitetut SDG-tavoitteet löysivät paikkansa kaupunkien työssä nopeasti, mutta vasta sitoutuminen yhteiseen, paikalliseen raportointiin, on nostanut kaupunkien merkityksen Agendan toteutumisessa sille kuuluvaan rooliin. Paikallisten toimijoiden käytännönläheistä roolia tavoitteiden toteutumisessa tulee edelleen edistää, jotta meillä on mahdollisuus päästä lähellekään Agendan toteutumista tavoiteaikataulussa. Tässä työssä Helsinki haluaa olla edelläkävijä”, sanoo Helsingin pormestari Jan Vapaavuori.

Helsinki haluaa innostaa myös muita kaupunkeja mukaan SDG-työhön ja jakaa avoimesti omia ratkaisujaan muiden hyödynnettäväksi. Helsinki on ollut vahvasti mukana edistämässä kaupunkien paikallistason raportointia (Voluntary Local Review, VLR) ja kahdessa vuodessa maailmanlaajuisesti yli 200 kaupunkia on sitoutunut VLR-raportointiin. Suomesta raportin ovat tehneet Helsingin lisäksi Espoo ja Turku. Raportoinnista on tullut kaupunkien yhteinen työkalu ja kieli SDG-tavoitteiden toteuttamiseen. Merkittävä osa kestävän kehityksen tavoitteiden tosiasiallisesta toimeenpanosta toteutuukin paikallisella tasolla ja kaupunkien rooli tavoitteiden saavuttamisessa on merkittävä. Kestävän kehityksen tavoitteet muuttuvat agendasta teoiksi nimenomaan kaupungeissa.

YK:n jäsenmaat sopivat vuonna 2015 kestävän kehityksen tavoitteista ja toimintaohjelmasta. Tämä toimintaohjelma Agenda 2030 tähtää kestävään kehitykseen, jossa otetaan tasavertaisesti huomioon ympäristö, talous ja ihminen. Agendasta teoiksi 2021 -raportti luovutetaan YK:lle heinäkuussa.

Agendasta teoiksi 2021 -raportti julkaistaan verkkomuodossa uudella Kestävä Helsinki -verkkosivustolla osoitteessa kestävä.helsinki. Sivustolla voi tutustua myös kestävää Helsinkiä rakentaviin tekoihin ja kestävyyden aihepiirin uutisiin.

Kaupungintalosta Helsinki Pride 2021 -viikon päätapahtumapaikka Pride House

Kaupungintalosta Helsinki Pride 2021 -viikon päätapahtumapaikka Pride House

Suomen suurinta ihmisoikeus- ja kulttuuritapahtumaa Helsinki Pride -viikkoa vietetään tänä vuonna 28.6.–4.7. Helsingin kaupunki on jo toista vuotta yksi Helsinki Pride -viikon pääyhteistyökumppaneista. Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta juhlitaan ympäri kaupunkia, mutta päätapahtumapaikka Pride House löytyy ensimmäistä kertaa Helsingin kaupungintalolta, jossa järjestetään viikon aikana muun muassa erilaisia keskustelutilaisuuksia, kohtaamisia ja valokuvanäyttely. Pride Housesta löytyy tuttuun tapaan myös Pride Info & Shop.

”Edes Suomessa yhtäläiset kansalaisoikeudet, ihmisarvo ja oikeus itseilmaisuun eivät vieläkään ole itsestäänselvyyksiä. Pride nostaa esille tärkeitä teemoja, tarjoaa merkityksellisiä kohtaamisia, pitää meteliä keskeisistä epäkohdista ja tässä kaikessa Helsingin kaupunki on ylpeästi mukana kumppanina. On siis luontevaa, että kaupungintalokin kesällä hehkuu sateenkaaren väreissä Priden ajan”, sanoo pormestari Jan Vapaavuori.

Helsingin kaupungin ja Helsinki Priden tapahtumayhteistyön tavoitteena on lisätä yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja näkyvyyttä kaupungissa sekä lisätä kaupunkilaisten tietoa yhdenvertaisuudesta, tasa-arvosta ja ihmisoikeuksista. Lisäksi tavoitteena on kasvattaa Helsingin positiivista tunnettuutta ja työnantajamielikuvaa sekä viestiä kaupunkilaisille, että Helsinki edistää tasa-arvoa niin palveluissaan kuin työnantajanakin.

Helsingin kaupunki tarjoaa henkilöstölleen Pride-aiheista ohjelmaa 31.5–4.6. Helsinki walks with Pride -viikko kutsuu koko kaupungin henkilöstön Pride-kävelylle osoittamaan tukensa sille, että Helsinki työnantajana seisoo vahvasti tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaatteiden ja ihmisoikeuksien takana. Viikkoon kuuluu työyhteisöjen Pride-kävelyjen lisäksi tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta työelämässä käsittelevä podcast sekä kaupungin henkilöstön Pride-verkkokoulutus, jossa aiheina sateenkaarisanasto ja sateenkaarisensitiivinen asiakaskohtaaminen.

Helsinki osallistuu aiempien vuosien tapaan kumppanina Helsinki Priden järjestämän Nuorten Pride -viikon toteutukseen. Nuorten Pride House on tänä vuonna Vallilassa, IrisHelsingin eli sateenkaarevan nuorisotoiminnan uusien tilojen yhteydessä. Nuorten Pride -viikolla nuorille on entistä enemmän toimintaa myös ympäri Helsinkiä muun muassa Maunulatalolla, Kanneltalolla ja Oodissa.

Lisäksi kulttuurikeskus Caisassa avataan 17.5. Meistä-valokuvanäyttely, jonka mallit ovat Suomessa asuvia alkuperäiskansaan ja etniseen tai uskonnolliseen vähemmistöön kuuluvia sateenkaari-ihmisiä. Näyttely on nähtävissä kaupungintalolla Pride-viikolla. Näyttelyn avajaisia juhlistetaan paneelikeskustelulla, jonka juontaa anti-rasistisen ja feministinen kansalaisjärjestö Fem-R:n perustaja Brigita Krasniqi. Lisäksi paneelikeskusteluun osallistuu Jani ToivolaPinja PieskiYasmin IbrahimJay Jimeno ja Lorenzo Standen. Keskustelu on 17.5. kello 17.00 ja sitä voi seurata Helsinki-kanavalla.

Helsinki Pride -viikko toteutuu hybridimuotoisena

Helsinki Pride toteutuu tänä vuonna toista kertaa hybridimuotoisena eli tapahtumia tullaan järjestämään fyysisinä kokoontumisina ajankohtaisten viranomaissuositusten rajoissa. Ohjelmajärjestäjät käyttävät myös erilaisia verkkoalustoja, jotta tapahtumiin osallistuminen on saavutettavaa myös riskiryhmiin kuuluville yhteisön jäsenille. Lisäksi päivittäistä ohjelmaa lähetetään Helsinki Priden tapahtumasivulla.

Tapahtumasivuille luodaan myös uudistettu verkkokulkue, johon jokainen voi liittyä mukaan osoittaakseen mieltään, tukeaan ja juhliakseen Helsinki Pride -viikkoa. Pienryhmät, yhteisöt ja ystäväporukat tekevät Pridea näkyväksi kaduilla ja verkossa, sekä sosiaalisessa mediassa. Helsinki Pride -viikolla kaupunkikuvassa näkyy myös vaikuttavuuskampanja, joka toteutuu yhdessä tapahtuman virallisten kumppaneiden kanssa. Kampanjalla tuodaan esiin myös vuoden teemaa, jolla muistetaan Suomen sateenkaarihistorian merkkivuosia ja tehdään näkyväksi työtä, jota on vielä tehtävänä todella yhdenvertaisen ja turvallisen Suomen eteen.

Koska kymmeniä tuhansia ihmisiä yhteen kokoavaa Pride-kulkuetta tai Puistojuhlaa ei voida vastuullisesti järjestää vielä tänäkään vuonna, huipentuu Helsinki Pride lauantaina 3. heinäkuuta Helsinki Pride 2021 -konserttiin, jonka lavalla nähdään SANNITuure BoeliusYeboyahBenjaminNikoLa & Pola Ivanka. Konsertin juontavat Cristal Snow ja Lola Lorenzo. Konsertti järjestetään Helsingin jäähallin Black Boxissa ja sitä voi seurata suorana lähetyksenä Pride Streamissa sekä Yle Teemalla.

MEISTÄ – ABOUT US –valokuvanäyttelyn avajaiskeskustelu 17.5. kello 17.00 Helsinki-kanavalla

Kaksi miestä syleilee akvaarion edessä

MEISTÄ – ABOUT US valokuvanäyttelyn avajaiskeskustelu 17.5. kello 17.00 Helsinki-kanavalla

Kulttuurikeskus Caisassa järjestetään 17.5.-3.6.2021 Meistä / About Us –valokuvanäyttely. Näyttelyssä on kuvattu alkuperäiskansaan, etniseen ja uskonnolliseen vähemmistöön kuuluvia henkilöitä, jotka kuuluvat myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön. Avajaistilaisuus näyttelystä ja sen teemoista järjestetään Helsinki-kanavalla 17.5. kello 17.00-18.30 ja sitä voi seurata maksuttomasti osoitteessa: https://www.helsinkikanava.fi/fi/web/helsinkikanava/player/event/home?eventId=102247901

Kaksi miestä syleilee akvaarion edessä

MEISTÄ – ABOUT US valokuvanäyttelyn avajaiskeskustelu 17.5. kello 17.00 Helsinki-kanavalla

Vuonna 1971 Suomessa dekriminalisoitiin homoseksuaalisuus eli samaa sukupuolta olevien seksuaaliteot eivät enää olleet rangaistavia. 50 vuoden aikana sateenkaari-ihmiset ovat raivanneet tilaa itselleen yhteiskunnasta tullakseen nähdyksi, mutta silti monelle heistä syrjintä on arkipäiväistä ja eläminen täysin omana itsenään ei ole vielä välttämättä mahdollista.

Suomessa asuu, elää, opiskelee ja työskentelee alkuperäiskansaan ja etniseen tai uskonnolliseen vähemmistöön kuuluvia sateenkaari-ihmisiä, joilla on oikeus tulla kuulluksi, nähdyksi ja kohdatuksi yhdenvertaisesti yhteiskunnassamme. Meistä-valokuvanäyttelyn tarkoituksena on voimaannuttaa heitä, edistää heidän ihmisoikeuksiaan sekä lisätä valtaväestön keskuudessa tietoisuutta sateenkaariyhteisön moninaisuudesta. Tässä näyttelyssä valokuvien mallit ottavat haltuun yhteiskunnasta tilaa, joka kuuluu myös heille.

Näyttelyn avajaisia juhlistetaan kansainvälisenä homo-, bi-, transfobian vastaisena päivänä 17.5. kello 17.00-18.30 paneelikeskustelulla, joka koostuu etniseen tai uskonnolliseen vähemmistöön tai alkuperäiskansaan kuuluvista sateenkaari-ihmisistä. Keskustelussa kuullaan heidän ajatuksiaan yhteiskunnasta, ihmisoikeuksista ja arjen asioista.

Paneelikeskustelun juontaa anti-rasistisen ja feministinen kansalaisjärjestö Fem-R:n perustaja Brigita Krasniqi. Lisäksi paneelikeskusteluun osallistuu Jani Toivola, Pinja Pieski, Yasmin Ibrahim, Jay Jimeno ja Lorenzo Standen. Osan panelisteista ovat osallistuneet valokuvanäyttelyyn malleina. Ennen paneelikeskustelun aloitusta kuullaan Helsingin kaupungin pormestari Jan Vapaavuoren avajaissanat.

Paneelikeskustelu on englanniksi. Tilaisuus tulkataan suomenkieliselle viittomankielelle.

Tilaisuus striimataan Helsinki-kanavalla ja sitä voi seurata tämän linkin välityksellä: https://www.helsinkikanava.fi/fi/web/helsinkikanava/player/event/home?eventId=10224790

Tilaisuus on osa 17.5.-21.5. järjestettävää #StopHatredNow-festivaalia. Lisätietoa festivaalista osoitteessa: https://www.stophatrednow.fi/

Valokuvanäyttely järjestetään kulttuurikeskus Caisassa 17.5.-3.6.2021. Lisäksi näyttelyyn voi tutustua Pride-viikolla Helsingin kaupungintalolla 28.6.-3.7. Myöhemmin syksyllä sama näyttely järjestetään Stoalla 11.10.-31.10. Lisätietoa näyttelystä: https://seta.fi/meista/

Valokuvanäyttelyn toteuttajat: Seta, Etelä-Suomen Etno, Helsinki Pride -yhteisö ja Helsingin kaupunki yhteistyössä kulttuurikeskus Caisan ja Stoan kanssa. Näyttelyn toteuttamiseen on saatu tukea oikeusministeriöltä.

 

ABOUT US photo exhibition’s opening event online on 17.5. at 17.00

Cultural Centre Caisa is hosting a photography exibition ”About Us” from 17 May to 3 June. The exhibition shows photographs of Black, Indigenous and People of Colour (BIPOC) who are also LGBTIQ (Lesbian, Gay, Bisexual, Trans, Intersex and Queer). Opening event about the exhibition and its themes will be organised online on 17.5. at 17.00-18.30. The stream can be accessed here: https://www.helsinkikanava.fi/fi/web/helsinkikanava/player/event/home?eventId=102247901

In 1971 homosexuality was decriminalised in Finland meaning that consensual same-sex activities were no longer criminalised. Over the past 50 years, LGBTIQA+ people have paved the way for themselves to be seen. Yet for many of them, discrimination is a daily reality and living openly as themselves may still not be possible.

This exhibition focuses on BIPOC LGBTI people who study, live and work in Finland. They have the right to be heard and be visible and the right to equality in our society just like everyone else. The purpose of this exhibition is to empower them, promote their human rights and raise awareness among the general population of the diversity of the LGBTIQA+ community. It challenges the dominant discourse of whiteness in LGBTIQ communities and addresses multiple forms of discrimination in the Finnish society.

To celebrate and mark the opening of the About Us photo exhibition and the International Day Against Homophobia, Transphobia and Biphobia, there is a panel discussion with BIPOC LGBTI people. Some of them also participated in the exhibition. The panel discussion takes place on 17 May at 17.00-18.30 and it is streamed online. In the discussion, we will hear their views on the society, human rights and life in general.

The panel is hosted by the founder of the feminist and anti-racist civil society organisation Fem-R, Brigita Krasniqi. Panelists include Jani Toivola, Pinja Pieski, Yasmin Ibrahim, Jay Jimeno and Lorenzo Standen, some of whom have modelled for the exhibition. The panel is preceded by the opening words of Jan Vapaavuori, the Mayor of Helsinki.

The event is in English and it is interpreted in Finnish sign language.

The streaming can be accessed here: https://www.helsinkikanava.fi/fi/web/helsinkikanava/player/event/home?eventId=10224790

The exhibition is part of StopHatredNow-festival: https://www.stophatrednow.fi/

The exhibition is hosted at Cultural Centre Caisa from 17 May to 3 June. Further information about the exhibition: https://seta.fi/meista/

The exhibition is the result of a joint project by Seta, Etno of Southern Finland, the Helsinki Pride Community and the City of Helsinki, in cooperation with Cultural Centre Caisa and Stoa.

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla

Suunnitelmien ei ole tarkoitus rakentua paperille, vaan pikemminkin näkyä käytännössä tekoina ja aktiivisena työnä asioiden parantamiseksi.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla työstetään parhaillaan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmia. ”Tärkeää on, että koko yhteisö on mukana työssä. Tässä pysähdytään ihmisenä olemisen äärelle”, painottaa pedagoginen asiantuntija Heidi Halkilahti.

Tasa-arvoisessa ja yhdenvertaisessa yhteisössä oppijoita arvostetaan sellaisina kuin he ovat eikä ketään kiusata tai kohdella rasistisesti. Myös vallitsevien rakenteiden tunnistaminen ja esimerkiksi piilorasismin kitkeminen on tärkeää yhdenvertaisen päiväkodin, koulun, oppilaitoksen ja työyhteisöjen rakentamisessa.

Heidi Halkilahti on vetänyt varhaiskasvatusyksiköille, kouluille ja lukioille webinaareja opetuksen tasa-arvo- ja yhdenmukaisuussuunnitelman laatimisesta.

Suunnitelman laatimisen tiedetään olevan lakisääteistä. Joillekin lakisääteisyys näyttää aiheuttavan turhaa huolta paperinmakuisesta toiminnasta, joka kuormittaa arjen työtä. ”Minusta lakisääteisyys on tärkeä asia tunnistaa. Se velvoittaa meistä jokaista huolehtimaan siitä, että kaikista pidetään huolta.”

”Työpajoissa kuulen helpotuksen huokauksia, kun korostan sitä, että suunnitelman tavoitteena on sitouttaa oppimisyhteisöt yhdessä edistämään tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymyksiä. Suunnitelman laatiminen on ihmislähtöistä ja käytännöllistä työtä. Ihmisenä olemiseen kuuluu varmistaa, että kaikilla on hyvä olla.”

Heidi Halkilahti muistuttaa, että meidän aikuisten pitää tarttua näihin asioihin ja yhdistää rivimme. ”Esimerkiksi kiusaamisen vastainen työ ei kuulu vain oppilas- ja opiskelijahuollolle, vaan ihan koko yhteisölle.”

”Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen lisää kaikkien hyvinvointia. Tämä on jatkuva prosessi. Yhdessä voimme varmistaa, että kaikki voimme hyvin.”

Edetään askel askeleelta

Tasa-arvo ja yhdenmukaisuussuunnitelmat työstetään askel askeleelta, vaiheittain.

Ensin kartoitetaan yhteisön – varhaiskasvatusyksikön, koulun tai oppilaitoksen – nykytila. Kaikki oppilaat ja opiskelijat osallistuvat tähän. Kartoituksen pohjalta valitaan muutama tunnistettu haaste, jota koko oppijayhteisön kanssa lähdetään kehittämään. Tavoitteena on yhdessä miettiä, miten tunnistettuihin ongelmiin yhteisönä puututaan ja ne saadaan kitkettyä pois. Haasteet ja toimenpiteet niihin vastaamiseksi jaetaan koko yhteisölle, jotta aina huoltajista alkaen työhön sitoudutaan yhdessä.

Suunnitelmien ei ole tarkoitus rakentua paperille, vaan pikemminkin näkyä käytännössä tekoina ja aktiivisena työnä asioiden parantamiseksi.

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmia laaditaan toimialan yksikkökohtaisten suunnitelmien lisäksi kaupunkitasoisesti

Helsingin kaupunki laatii henkilöstölleen oman tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman sekä kaupungin palveluille oman kaupunkitasoisen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman.

Tällä hetkellä kaupungissa laaditaan uutta palvelujen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa uudelle strategiakaudelle, mikä kulkee nimellä ihmisoikeussuunnitelma. Uuden suunnitelman valmistelun pohjaksi on tärkeä kartoittaa sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden nykytilaa kaupungin palveluissa.

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyä tehdään laajassa yhteistyössä

Vuosisaaren satama lintuperspektiivistä

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyä tehdään laajassa yhteistyössä

Lähisuhdeväkivallalla tarkoitetaan väkivaltaa, jonka tekijä ja kohde ovat tai ovat olleet keskenään läheisessä suhteessa. Lähisuhdeväkivalta voi kohdistua henkilön nykyiseen tai entiseen kumppaniin, lapseen, lähisukulaiseen tai muuhun läheiseen.

Vuosisaaren satama lintuperspektiivistä

Helsinki on koonnut lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön tehostamiseksi työryhmän, jossa asiaa edistetään laajassa yhteistyössä.

Lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmässä on edustus kaupungin kaikkien toimialojen lisäksi Helsingin syyttäjänvirastosta, Helsingin poliisilaitoksesta, HUSista, Lyömätön Linja/Miessakit Ry:stä, Mannerheimin Lastensuojeluliitosta, Maria Akatemiasta, Monika-Naiset liitto ry:stä, Naisten Linjasta, Pääkaupungin turvakoti ry:stä, Rikosuhripäivystyksestä, Suvanto ry:stä, THL:stä. Työryhmän toimintakausi on viisi vuotta.

Työryhmä tekee esityksiä lähisuhdeväkivaltaa ehkäisevistä toimenpiteistä, viestinnästä ja koulutuksesta. Ryhmä myös seuraa lähisuhdeväkivallan rikoslukumäärän kehitystä. Työryhmä myös selvittää minkälaista työtä pääkaupunkiseudun muissa kunnissa tehdään ja edistää yhteistyötä pääkaupunkiseudun muiden kaupunkien kanssa.

Niinikään työryhmä käsittelee valtakunnallisten ehdotusten paikallista toimeenpanoa sekä oleellisia lainsäädännöllisiä muutoksia. Kokoonpano vastaa myös asukkaille tarkoitettujen ohjeiden tuottamisesta ja viestintäkampanjoista.

Tavoitteena on, että kaupunkilaiset tulevat tietoisemmiksi palveluista ja avun kanavista ja heitä rohkaistaan avun piiriin. Väkivalta ilmiönä huomioidaan eri ryhmien näkökulmasta: lasten, nuorten, aikuisten, ikäihmisten, miesten, naisten ja muunsukupuolisten.

Koulutuksella halutaan lisätä työntekijöiden osaamista ja keinoja tunnistaa ja ottaa puheeksi eri palveluissa lähisuhdeväkivalta.

Ensimmäisenä toimintavuotena työryhmässä kuvataan lähisuhdeväkivallan nykytilanne Helsingissä; mitä ilmiö pitää sisällään, minkälaisia verkostoja on jo olemassa ja miltä lähisuhdeväkivalta ja tukipalvelut näyttävät kuntalaisten näkökulmasta. Kaupungissa tehdään toimintaympäristöanalyysi, joka on tarkoitus koota ja julkaista digitaaliselle alustalle. Keskeiseksi teemaksi on vuonna 2021 valittu koronaepidemia ja sen vaikutukset lähisuhdeväkivaltaan.

Lähisuhdeväkivallalla tarkoitetaan väkivaltaa, jonka tekijä ja kohde ovat tai ovat olleet keskenään läheisessä suhteessa. Lähisuhdeväkivalta voi kohdistua henkilön nykyiseen tai entiseen kumppaniin, lapseen, lähisukulaiseen tai muuhun läheiseen.