Category

Tasa-arvo

Uudet suunnitelmat vievät kohti tasa-arvoisempaa ja yhdenvertaisempaa Helsinkiä

Iäkkäämmät mies ja nainen ja nuori mies istuvat Oodissa portailla ja katsovat naisen käsissään pitelemän tabletin ruutua

Uudet suunnitelmat vievät kohti tasa-arvoisempaa ja yhdenvertaisempaa Helsinkiä

Kaupunginhallitus hyväksyi helmikuun lopussa Helsingin kaupungin henkilöstön ja palvelujen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat vuosille 2022─2025. Suunnitelmat toimivat tärkeänä raamina sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiselle kaupungin työyhteisöissä ja palveluissa.

Laki naisten ja miesten tasa-arvosta eli lyhyemmin tasa-arvolaki (609/1986) ja yhdenvertaisuuslaki (1325/2014) velvoittavat kaupunkia tavoitteelliseen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitteluun sekä työnantajana että viranomaisena. Helsinki on lisäksi kaupunkistrategiassaan sitoutunut edistämään tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja ihmisoikeuksia kaikessa toiminnassaan. Syrjinnän ehkäiseminen ja sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen tukevat kaupungin sosiaalisesti kestävää kehitystä.

– Kaikille työntekijöille, kaupunkilaisille ja vierailijoille turvallinen ja hyvä kaupunki ei ole itsestäänselvyys. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus eivät edisty itsestään, vaan niiden hyväksi tarvitaan määrätietoista työtä ja sitoutumista. Henkilöstön ja palvelujen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat vievät sitoutumistamme näihin teemoihin konkreettisesti eteenpäin koko kaupunkiorganisaatiossa”, toteaa pormestari Juhana Vartiainen.

Helsinki edistää monimuotoista työelämää

Kaupunki työnantajana tähtää kaikkia sukupuolia edustavien ihmisten tasa-arvoiseen kohteluun sekä aliedustettuihin ryhmiin tai vähemmistöihin kuuluvien työntekijöiden tosiallisen yhdenvertaisuuden edistämiseen sekä syrjinnän ehkäisyyn kaupungin työpaikoilla. Henkilöstön tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman toimenpiteet ohjaavat henkilöstöpoliittista työtä tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen työelämän edistämisessä.

Henkilöstön tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman toimenpiteet ja tavoitteet valtavirtaistavat sekä sukupuoli- että yhdenvertaisuusnäkökulman huomioimisen kaikessa henkilöstöön liittyvässä toiminnassa, johtamisessa, esihenkilötyössä, päätöksenteossa ja työyhteisöiden toiminnassa.

Syrjimättömät palvelut vahvistavat asukkaiden oikeuksien toteutumista arjessa

Helsingin kaupungin toiminnallinen eli muuhun kuin kaupungin työnantajavelvoitteisiin liittyvä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyö on ihmisoikeusperustaista eli sen keskiössä on kaikkien helsinkiläisten ihmisarvon kunnioittaminen ja erityisesti heikommassa asemassa olevien kaupunkilaisten oikeuksien toteutumisen edistäminen. Kaupungin palvelujen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tavoitteena on edistää palvelujen syrjimättömyyttä ja tosiasiallista saavutettavuutta taustoiltaan ja ominaisuuksiltaan moninaisille asukkaille.

Suunnitelmaan sisältyy yhteensä 56 kehittämiskohdetta, joihin kytkeytyy 93 toimenpidettä. Ne pohjautuvat vuorovaikutuksessa asukkaiden, kaupungin työntekijöiden, järjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa toteutettuun nykytilan kartoitukseen. Suunnitelman toimeenpanoa seurataan säännöllisesti poikkihallinnollisessa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden koordinaatioryhmässä sekä luottamushenkilöistä koostuvassa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunnassa.

Lisää tietoa

Helsingin kaupungin henkilöstön tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma

Helsingin kaupungin palvelujen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma

Syrjivät normit nurin ─ avoimessa yleisötilaisuudessa 31.3. keskustellaan syrjinnästä ja esikuvista

Syrjivät normit nurin ─ avoimessa yleisötilaisuudessa 31.3. keskustellaan syrjinnästä ja esikuvista

Henkilöiden kuvia oikealla. Tilaisuuden nimi vasemmalla.

Helsingin kaupunki kutsuu kaikki tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden teemoista kiinnostuneet avoimeen yleisötilaisuuteen kaupungintalon ala-aulan Tapahtumatorille (Pohjoisesplanadi 11 ─ 13) torstaina 31. maaliskuuta kello 17 ─ 18.30. Syrjivät normit nurin ─ kaikkien kaupunkilaisten Helsinki -tilaisuudessa pureudutaan erityisesti sosiaalisiin normeihin, syrjintään ja esikuvien voimaan.

Maalis-huhtikuussa vietetään useita sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kannalta merkittäviä teemapäiviä, kuten naistenpäivää (8.3.), tasa-arvon päivää (19.3.), rasismin vastaista päivää (21.3.), transihmisten näkyvyyden juhlapäivää (31.3.) ja romanien kansallispäivää (8.4.). Avoimella yleisötilaisuudella kaupunki haluaa nostaa esiin näitä tärkeitä teemoja ja kaupungin vahvaa sitoutumista tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseen.

─ Helsinki voi hyvin silloin, kun sen asukkaat voivat hyvin. Se edellyttää, että jokainen voi turvallisesti olla oma itsensä. Emme varmasti kaupunkina vielä täysin onnistu tässä, mutta juuri siksi haluamme jatkaa työskentelyä näiden teemojen parissa, toteaa kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Fatim Diarra, joka toimii tapahtuman vetäjänä.

Olemme saaneet mukaan mahtavan asiantuntevan ja moninaisen keskustelijajoukon, tule sinäkin kaupungintalolle! Tilaan on esteetön pääsy.

Ilmoittaudu tilaisuuteen viimeistään torstaina 24. maaliskuuta mennessä täällä. Mikäli et pääse paikan päälle, voit seurata tilaisuuden striimiä Helsinki-kanavalla, jonne tulee tilaisuudesta myös tallenne. Tilaisuudessa on viittomakielen tulkkaus.

Tilaisuuden ohjelma

17.00-17.10 Tervetuliaissanat – Fatim Diarra, Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
17.10 – 17.20 Tutkijahaastattelussa Tuuli Anna Renvik, Helsingin yliopisto: Normien merkitys ajattelussamme
17.20 – 17.55 Teemakeskustelu 1: Syrjintä ja siihen puuttuminen

Keskustelijoina Nitin Sood (Oikeusministeriö), Hannah King (Helsingin kaupunki), Mina Mojtahedi (yhdenvertaisuusasiantuntija) ja Kasper Kivistö (Trasek)

17.55 – 18.25 Teemakeskustelu 2: Esikuvien voima

Keskustelijoina Hai Nguyen (FEM-R/tutkija), Malla Laiti (Etelä-Suomen AVI/romaniasiain neuvottelukunta), Cátia Suomalainen Pedrosa (Helsingin kaupunki)

18.30 Tilaisuus päättyy

Varsinaisen ohjelmaosuuden jälkeen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja toivottaa osallistujat lämpimästi tervetulleiksi jatkamaan keskustelua pienimuotoisen tarjoilun ääressä klo 18.30 – 19.00.

Ihmisoikeuksien päivää vietetään 10. joulukuuta – Webinaarissa keskustellaan ihmisoikeuskaupungeista

Nainen kantaa koiraa sylissään. Vieressä lapsi hyppää.

Ihmisoikeuksien päivää vietetään 10. joulukuuta – Webinaarissa keskustellaan ihmisoikeuskaupungeista

Kansainvälistä ihmisoikeuksien päivää vietetään vuosittain 10. joulukuuta, koska ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa 10.12.1948.

Helsingin kaupunki järjestää ihmisoikeuksien päivänä 10. joulukuuta päivän teemaan liittyvän avoimen yleisötilaisuuden jo kolmatta vuotta peräkkäin. Tämän vuoden aiheena on ihmisoikeusperustaisuus paikallishallinnossa ja erityisesti niin sanotut ihmisoikeuskaupungit (Human Rights Cities). Ihmisoikeuskaupungit ovat kaupunkeja, joissa ihmisoikeuksien kunnioittaminen on kaiken toiminnan keskiössä ja hallinto on ilmaissut sitoumuksensa erillisellä julistuksella.

Viime vuosina on kansainvälisesti yhä vahvemmin alettu kiinnittää huomiota paikallishallinnon tärkeyteen ihmisoikeuksien käytännön toteutumisessa ihmisten arjessa. Euroopan unionin perusoikeusvirasto FRA julkaisi lokakuussa niin sanotun ihmisoikeuskaupunkiviitekehyksen (Human Rights Cities in the EU – a Framework for Reinforcing Rights Locally), jonka tavoitteena on lisätä eurooppalaisten kaupunkien intoa ja kykyä ihmisoikeusperustaisuuden vahvistamiseen toiminnassaan ja siten kasvattaa ihmisoikeuskaupunkien määrää Euroopassa. Suomessa ei ole vielä yhtään ihmisoikeuskaupunkia.

Ilmoittaudu mukaan 7.12. mennessä

Ihmisoikeuksien päivän webinaarin ensimmäisessä osassa kuullaan kolme kiinnostavaa asiantuntijapuheenvuoroa ihmisoikeusperustaisuudesta ja ihmisoikeuskaupungeista sekä teorian että käytännön näkökulmasta. Jälkimmäisen osan paneelikeskustelussa pureudutaan teemaan erityisesti Helsingin näkökulmasta: mitä ihmisoikeusperustaisuus tarkoittaa Helsingin kaupungin toiminnassa ja kuinka se näkyy uudessa kaupunkistrategiassa. Voisiko Helsinki hyötyä ihmisoikeuskaupunkiviitekehyksestä?

Webinaari on kaikille avoin tilaisuus, johon tulee ilmoittautua viimeistään 7.12.2021 kello 16 mennessä. Kaikille ilmoittautuneille lähetetään Teams-linkki 8.12.2021. Tilaisuudesta ei jää tallennetta. Tilaisuuden kieli on suomi kahta englanninkielistä asiantuntijapuheenvuoroa lukuun ottamatta.

Ohjelma

Tervetuliaissanat klo 13.00-13.15
Helsingin kaupungin viestintäjohtaja Liisa Kivelä

Asiantuntija-alustukset klo 13.15-14.15
Ihmisoikeusperustaisuus ja Åbo Akademin ja Turun kaupungin Ihmisoikeuskaupungit-hanke, projektitutkija Kristiina Vainio, Åbo Akademin ihmisoikeusinstituutti

Human Rights Cities in the EU: a new framework for reinforcing rights locally, Geraldine Guille, Technical Assistance and Capacity building Unit, EU Agency for Fundamental Rights

Practical experience of being a Human Rights City, Strategist Social Sustainability and Human Rights Ulrika Dagård, City of Lund

Tauko klo 14.15-14.25

Paneelikeskustelu klo 14.25-15.30
Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan apulaispormestari Nasima Razmyar, Helsingin kaupunki
Kestävän kehityksen erityisasiantuntija Mia Malin, Helsingin kaupunki
Johtaja, professori Mari Vaattovaara, Kaupunkitutkimusinstituutti
Pääsihteeri Kaari Mattila, Ihmisoikeusliitto

Paneelin fasilitoi Helsingin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunnan puheenjohtaja Zahra Karimy

Loppusanat klo 15.30-15.45

Lue lisää:
Ilmoittaudu tilaisuuteen
Ihmisoikeuksien Helsinki
Human Rights Cities in the EU – a Framework for Reinforcing Rights Locally

Kuva: Jussi Hellsten

Kaupunkilehti Kvartista ilmestynyt tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioiden teemanumero

Kvartin kansilehti, jossa on keltaisella pohjalla piirroskuva kaupunkinäkymästä, jossa taloja, ihmisiä ja vehreyttä. Lisäksi kanteen on nostettu muutamia nostoja lehden sisällöstä.

Kaupunkilehti Kvartista ilmestynyt tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioiden teemanumero

Kvartti on Helsingin kaupungin julkaisema lehti, joka esittelee Helsinkiä ja Helsingin seutua koskevaa ajankohtaista tutkimus- ja tilastotietoa. Lehti ilmestyy verkossa sekä painettuna neljästi vuodessa.

Kvartti on suunnattu paitsi päätöksenteon tueksi Helsingin päättäjille ja suunnittelijoille, myös kaikille muille, jotka haluavat tarkemmin perehtyä kaupunki-ilmiöitä koskevaan tietoon.

Kvartin elokuun 2021 lehti on teemanumero, joka kokoaa yhteen ajankohtaista Helsinkiä koskevaa tutkimus- ja tilastotietoa yhdenvertaisuuteen ja sukupuolten tasa-arvoon liittyvistä aiheista. Teemanumero on kaikkien luettavissa verkossa.

Kvartin kansilehti, jossa on keltaisella pohjalla piirroskuva kaupunkinäkymästä, jossa taloja, ihmisiä ja vehreyttä. Lisäksi kanteen on nostettu muutamia nostoja lehden sisällöstä.

Helsinki Pride -yhteisö palkitsi kaupungin ihmisoikeuksien edistämisestä

Helsinki Pride -yhteisö palkitsi kaupungin ihmisoikeuksien edistämisestä

Helsinki Pride -yhteisö palkitsi Helsingin kaupungin Ylpeys muuttaa maailmaa -tunnustuspalkinnolla arvokkaasta työstä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhdenvertaisen ja tasa-arvoisen kohtaamisen puolesta. Helsinki Pride -yhteisö jakaa tunnustuspalkinnot jokaisella Pride-viikolla nostaakseen esiin tahoja, joiden työ on ihmisoikeuksien edistämisessä erityisen tunnustuksen arvoista.

Yhteisön mukaan kaupunki on osoittanut omalla Pride-kumppanuudellaan sen, että se haluaa olla maailman toimivin kaupunki kaikille, myös sateenkaariasukkailleen. Tästä kertoo muun muassa se, että Helsinki avasi tänä vuonna kaupungintalonsa ovet ja tilat yhteisön käyttöön Pride-viikon päätapahtumapaikkana Pride Housena. Pride-yhteisö kiitti Helsinkiä myös siitä, miten kaupunki on Suomen suurimpana työnantajana pyrkinyt esimerkillisesti huomioimaan sateenkaarierityisyyden yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyönsä kautta, niin asukkaiden kuin oman henkilökuntansa suuntaan.

Tänä vuonna Helsinki on mukana viettämässä Pride-viikkoa järjestämällä monipuolista ohjelmaa ja liputtamalla Pride-lipuin koko viikon ympäri kaupunkia. Kesäkuun alussa kaupungin työntekijät kävelivät tiimeissään We walk with Pride -kävelyjä osoittaakseen tukensa Pride-aatteelle. Henkilöstölle järjestettiin myös Pride-aiheinen paneelikeskustelu sekä koulutus sateenkaarisanastosta ja sateenkaarisensitiivisistä asiakaskohtaamisista.

Pormestari Jan Vapaavuori otti Helsingin palkinnon vastaan 28.6. Toinen Ylpeys muuttaa maailmaa -palkinto myönnettiin Anukatariina Soloselle vuosikymmenten tinkimättömästä ihmisoikeustyöstä.

Helsinkiläiset arvostavat moninaisuutta, palvelujen tasa-arvossa ja yhdenvertaisuudessa on vielä kehitettävää

Kaksi iäkkäämpää naisoletettua seisovat käsikynkässä kasvot lähekkäin ja toisilleen hymyillen, taustalla punavalkoinen rakennus

Helsinkiläiset arvostavat moninaisuutta, palvelujen tasa-arvossa ja yhdenvertaisuudessa on vielä kehitettävää

Kaksi iäkkäämpää naisoletettua seisovat käsikynkässä kasvot lähekkäin ja toisilleen hymyillen, taustalla punavalkoinen rakennus

Kaupunki kartoitti asukkaiden käsityksiä ja kokemuksia yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon toteutumisesta kaupungin palveluissa loppuvuodesta 2020. Vastaavia otantakyselyjä tästä teemasta ei tiettävästi ole Suomessa aiemmin toteutettu. Kyselyn tuloksista julkaistu tuore raportti antaa tärkeää tietoa kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön tueksi tulevalla strategiakaudella.

Kyselyn perusteella lähes yhdeksän kymmenestä helsinkiläisestä arvostaa kaupunkilaisten moninaisuutta ja yhtä suuri osa vastaajista koki myös voivansa elää Helsingissä hyvää elämää sellaisena kuin itse on. Toisaalta vain hieman yli puolet vastaajista katsoi, että Helsinki on turvallinen kaupunki vähemmistöryhmiin kuuluville. Hieman alle puolet koki, että kaikkien palvelun käyttäjien tasa-arvo ja yhdenvertaisuus toteutuvat kaupungin palveluissa tällä hetkellä. Vain viisi prosenttia vastaajista oli täysin samaa mieltä väittämästä, jonka mukaan kaupunki on onnistunut ehkäisemään digitaalista syrjäytymistä.

Syrjintää ja epäasiallista kohtelua oli itse kokenut vajaa viidesosa vastaajista

Kaksi viidestä vastaajasta piti syrjintää kaupungin palveluissa vähintään melko yleisenä ainakin yhdellä kyselyssä mainituista syrjintäperusteista ja epäasiallista kohtelua noin kolmannes. Syrjintää kaupungin palveluissa ilmoitti itse kokeneensa 19 prosenttia ja epäasiallista kohtelua 17 prosenttia vastaajista. Sekä syrjintää että epäasiallista kohtelua oli koettu eniten terveyspalveluissa. Yleisintä koettu syrjintä oli iän, terveydentilan ja kielen perusteella. Ikäryhmittäin tarkasteltuna syrjintää ilmoittivat kokeneensa muita yleisemmin nuorimpiin ikäryhmiin kuuluvat.

Epäasiallista kohtelua kokeneista 84 prosenttia oli tullut epäasiallisesti kohdelluksi kaupungin henkilökunnan taholta ja 39 prosenttia muiden asiakkaiden taholta. Koettu epäasiallinen kohtelu oli luonteeltaan yleisimmin vähättelevää tai loukkaavaa kohtelua tai huutelua, nimittelyä tai uhkailua.

Naisten ja vähemmistöjen kokemukset olivat muita kielteisempiä

Naisvastaajat näkivät tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tilan kaupungin palveluissa yleisesti ottaen miehiä kielteisemmin. He pitivät syrjintää ja epäasiallista kohtelua yleisempänä kuin miehet ja suurempi osa naisista kuin miehistä myös ilmoitti kokeneensa itse syrjintää ja epäasiallista kohtelua kaupungin palveluissa. Syrjinnän tai epäasiallisen kohtelun pelko oli myös estänyt suuremmalta osalta nais- kuin miesvastaajista kaupungin palvelujen käyttämisen.

Vähemmistöihin kuuluvat vastaajat olivat kokeneet selvästi muita enemmän sekä syrjintää että epäasiallista kohtelua kaupungin palveluissa. Heillä oli myös näitä kokemuksia muita vastaajia toistuvammin eli suuremmalla osalla heistä oli ollut tällaisia kokemuksia vähintään melko usein.

Kysely toteutettiin posti- ja verkkokyselynä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi vuodenvaihteessa 2020–2021. Kysely lähetettiin 3500:lle 16 vuotta täyttäneelle helsinkiläiselle, jotka oli valittu satunnaisotannalla Helsingin väestötietojärjestelmästä. Kyselyyn vastasi 1001 asukasta (vastausprosentti oli 29). Kyselyssä kartoitettiin vastaajien näkemyksiä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta kaupungin palveluissa yleisesti sekä vastaajien syrjinnän ja epäasiallisen kohtelun kokemuksia kymmenen eri palvelukokonaisuuden osalta: asumisen palvelut, julkinen liikenne; kadut, puistot ja muut yleiset alueet, kasvatuksen ja koulutuksen palvelut, kulttuuripalvelut, liikuntapalvelut, nuorisopalvelut, sosiaalipalvelut, terveyspalvelut ja työllisyyspalvelut.

Kyselyn tuloksia käsitellään myös kaupunkitietolehti Kvartin tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta koskevassa teemanumerossa, joka ilmestyy elokuussa 2021.

Lue koko raportti:

Yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon toteutuminen Helsingin kaupungin palveluissa – kaupunkilaisten näkemyksiä ja kokemuksia

“Vaikka meillä kaikilla alkaa olla mehut loppu, edes viimeinen pisara ei saa johtaa väkivaltaan” – Helsinki kampanjoi lähisuhdeväkivaltaa vastaan

Kuva kampanjamainoksista. Kuvassa näkyy keltaisella pohjalla hiukan rutistunut mehupurkki, jonka kyljessä lukee isolla tekstillä Mehut loppu. Purkin vieressä teksti Edes viimeinen pisara ei saa johtaa väkivaltaan.

“Vaikka meillä kaikilla alkaa olla mehut loppu, edes viimeinen pisara ei saa johtaa väkivaltaan” – Helsinki kampanjoi lähisuhdeväkivaltaa vastaan

Kuva kampanjamainoksista. Kuvassa näkyy keltaisella pohjalla hiukan rutistunut mehupurkki, jonka kyljessä lukee isolla tekstillä Mehut loppu. Purkin vieressä teksti Edes viimeinen pisara ei saa johtaa väkivaltaan.
Lähisuhdeväkivaltaan liittyvät ilmoitukset ja avunpyynnöt ovat koronapandemian myötä lisääntyneet ja väkivalta vaikuttaa pahentuneen. Tilanne ei koske pelkästään aikuisia, vaan siitä kärsivät myös lapset ja nuoret. Helsingin kaupungin uusi Mehut loppu -kampanja haluaa herättää ihmiset vakavaan aiheeseen ja ohjata heidät iästä riippumatta avun piiriin.

Mehut loppu -kampanjan viesti kulminoituu mehupurkkiin, joka tyhjenee uhkaavaa vauhtia. Koronapandemia on kestänyt nyt yli vuoden, mikä näkyy ihmisten jaksamisessa ja sietokyvyn laskussa. Yhä useammalla pinna on tavallista tiukemmalla. Tilanne on näkynyt lähisuhdeväkivallan lisääntymisenä.

Vuonna 2020 avio- ja avopuolisoiden välinen väkivalta lisääntyi Suomessa ennakkotietojen mukaan kuudella prosentilla. Lähisuhdeväkivallan uhreille tarkoitetun Nollalinjan puheluiden määrä kasvoi 31 prosentilla, ja rikosuhripäivystyksestä apua hakeneiden määrä kasvoi 25 prosentilla.

Koronapandemian rajoitustoimet ovat lisänneet perheiden kuormitusta ja ihmisten kokemaa stressiä. Lisäksi eristäytyneisyyden takia lähisuhdeväkivallan uhrin voi olla tavallista vaikeampaa hakea apua tai erota väkivaltaisesta suhteesta.

Kampanja kertoo, että apua ja tukea on saatavilla

Helsingin kaupungin uusi Mehut loppu -kampanja viestii, että apua ja tukea on saatavilla niin väkivallan uhreille kuin tekijöille. Helsinki toteuttaa kampanjan yhteistyössä järjestöjen, THL:n, Helsingin poliisitoimen ja HUS:in kanssa.

Kampanjan kuvasto on tavanomaisista väkivallan vastaisista kampanjoista poikkeava. Siinä ei kuvata uhrien piilotettuja vammoja tai mustelmaista ihoa. Kuvaston keskiöön nostettiin sen sijaan paljon puhuva viesti: Vaikka meillä kaikilla alkaa olla mehut loppu, edes viimeinen pisara ei saa johtaa väkivaltaan.

Lähisuhdeväkivallan lisääntyminen koronapandemian aikana ei ole ongelma vain Helsingissä tai Suomessa, vaan se on havaittu koko maailmassa. YK:n tasa-arvojärjestö UN Women on kutsunut etenkin tyttöjä ja naisia kohtaan koronapandemian aikana lisääntynyttä lähisuhdeväkivaltaa varjopandemiaksi.

Myös lapsilla ja nuorilla tulee olla keino hakea apua

Kärjistynyt tilanne ei koske pelkästään aikuisia. Lasten ja nuorten kokema henkinen ja fyysinen väkivalta huoltajien suunnasta on jo ennen pandemiaa ollut korkealla tasolla. Lisäksi lapset joutuvat usein kodeissa tapahtuvan lähisuhdeväkivallan todistajiksi.

Mehut loppu -kampanjassa halutaankin nostaa esiin, että myös lapset ja nuoret voivat hakea apua väkivaltaan.

”Nuorille avun ja tuen hakeminen on helpointa internetin kautta esimerkiksi erilaisissa chat-palveluissa. Niissä yhteydenottokynnys on pienempi kuin puhelimitse tai kasvotusten, mutta apu menee silti perille”, sosiaali- ja kriisipäivystyksen päällikkö Pia Mäkeläinen sanoo.

Osana kampanjaa Elielinaukiolla jaetaan kaupunkilaisille tiistaina puolenpäivän jälkeen Mehut loppu -juomia, joiden erikoisetiketein varustetuissa tölkeissä kerrotaan keinoista hakea apua, jos oma jaksaminen on kortilla.

Lähisuhdeväkivallalla tarkoitetaan väkivaltaa, jonka tekijä ja kohde ovat tai ovat olleet keskenään läheisessä suhteessa. Lähisuhdeväkivalta voi kohdistua henkilön nykyiseen tai entiseen kumppaniin, lapseen, lähisukulaiseen tai muuhun läheiseen. Määritelmä kattaa samassa taloudessa asuvien lisäksi myös esimerkiksi iäkkään henkilön toisessa taloudessa asuvat aikuiset lapset, nuorten seurustelukumppanit tai koulukaverit. Väkivalta voi olla fyysisen lisäksi myös henkistä tai taloudellista.

Apua lähisuhdeväkivaltaan sekä uhreille että tekijöille: hel.fi/lähisuhdeväkivalta

Mehut loppu -kampanjavideo Youtubessa

Sukupuolten tasa-arvo Helsingissä – tilannekuva strategiamittareiden valossa

Leveästi hymyilevät mies- ja naisoletettu seisovat lähekkäin ja kameraan päin kallioisella ja hiukan tuulisella merenrannalla.

Sukupuolten tasa-arvo Helsingissä – tilannekuva strategiamittareiden valossa

Tuoreessa julkaisussa sukupuolten välisen tasa-arvon tarkastelu on kytketty kaupunkistrategiaan ja sen seurantamittareihin. Strategiamittareiden lisäksi katsaukseen on koottu laajemminkin sukupuolittain jaoteltuja tilastotietoja kahden teemakokonaisuuden alta, jotka ovat turvallisuus ja turvallisuuden kokemus sekä työ ja koulutus.

Strategiamittareilla havaitut erot sukupuolten välillä ovat monilta osin samansuuntaisia kuin yleisesti vallitsevat käsitykset naisten ja miesten tilanteesta, kuten esimerkiksi naisten heikompi turvallisuuden kokemus ja miesten suurempi huono-osaisuus. Tarkastelussa nousivat esiin myös yläkouluikäisten tyttöjen poikia yleisempi ahdistuneisuuden ja yksinäisyyden kokeminen sekä vähäinen liikunnan määrä. Poikien ja nuorten miesten kohdalla huolta aiheuttavat muun muassa työn ja koulutuksen ulkopuolelle jääminen sekä rikoksilla oirehtiminen.

Strategiamittariston sukupuolittainen tarkastelu toteutettiin nyt ensimmäistä kertaa, mutta jatkossa tilannetta seurataan säännöllisesti.

Tilastokuvio näyttää, että miehet kokevat omalla asuinalueella yksin myöhään lauantai-iltana liikkumisen turvalliseksi huomattavasti naisia yleisemmin.

Lue koko raportti tästä.

Helsinki julkaisi toisen arvionsa kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisesta

Rantaveden ääreen kyykistynyt hymyilevä ihminen ojentaa kättä kohti vedessä olevaa joutsenta.

Helsinki julkaisi toisen arvionsa kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisesta

Rantaveden ääreen kyykistynyt hymyilevä ihminen ojentaa kättä kohti vedessä olevaa joutsenta.

Helsinki haluaa olla kestävän kehityksen edelläkävijä ja sitoutui toisena kaupunkina maailmassa ja ensimmäisenä kaupunkina Euroopassa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden (Sustainable development goals, SDG) paikallisen toimeenpanon raportointiin. Ensimmäinen raportti julkaistiin kesäkuussa 2019. Tänään julkaistavassa Agendasta teoiksi 2021 -raportissa arvioidaan entistä laajemmin, kuinka ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys toteutuvat Helsingissä.

Uusi raportti tarkastelee kaikkien YK:n seitsemäntoista SDG-tavoitteen toteutumista Helsingin kaupunkiorganisaatiossa. Raportti keskittyy tekoihin sekä onnistumisten ja kehityskohteiden esiin tuomiseen. Raportointityöhön on osallistunut kaupungin kaikkien toimialojen lisäksi myös kaupunkikonsernin liikelaitoksia.

Helsingillä on pitkät perinteet kestävän kehityksen edistämisessä ja kestävyys on perustana kaupungin peruspalveluissa. Useat SDG-tavoitteet toteutuvat Helsingissä hyvin ja kaupungin tavoitteet ovat kunnianhimoisia. Haastettakin kuitenkin riittää tavoitteiden saavuttamiseksi. Erityisesti haasteena on ekologinen kestävyys ja myös Helsingin on pystyttävä tarkastelemaan toimintansa globaaleja vaikutuksia ja maapallon kantokykyä.

Koronakriisin aikaiset poikkeusolot ja taloudelliset vaikeudet ovat kuormittaneet helsinkiläisiä laajasti kaikissa väestöryhmissä. Eriarvoisuus sekä hyvinvointi- ja tuloerot väestöryhmien välillä ovat kasvussa ja koronapandemian aikana eriarvoisuus on korostunut entisestään. Erityisiä huolenaiheita ovat lasten ja nuorten mielenhyvinvointi sekä oppimisvaje.

”Agenda 2030 on universaali sitoumus kestävän kehityksen edistämiseen maapallolla. Alunperin valtioiden väliseksi tarkoitetut SDG-tavoitteet löysivät paikkansa kaupunkien työssä nopeasti, mutta vasta sitoutuminen yhteiseen, paikalliseen raportointiin, on nostanut kaupunkien merkityksen Agendan toteutumisessa sille kuuluvaan rooliin. Paikallisten toimijoiden käytännönläheistä roolia tavoitteiden toteutumisessa tulee edelleen edistää, jotta meillä on mahdollisuus päästä lähellekään Agendan toteutumista tavoiteaikataulussa. Tässä työssä Helsinki haluaa olla edelläkävijä”, sanoo Helsingin pormestari Jan Vapaavuori.

Helsinki haluaa innostaa myös muita kaupunkeja mukaan SDG-työhön ja jakaa avoimesti omia ratkaisujaan muiden hyödynnettäväksi. Helsinki on ollut vahvasti mukana edistämässä kaupunkien paikallistason raportointia (Voluntary Local Review, VLR) ja kahdessa vuodessa maailmanlaajuisesti yli 200 kaupunkia on sitoutunut VLR-raportointiin. Suomesta raportin ovat tehneet Helsingin lisäksi Espoo ja Turku. Raportoinnista on tullut kaupunkien yhteinen työkalu ja kieli SDG-tavoitteiden toteuttamiseen. Merkittävä osa kestävän kehityksen tavoitteiden tosiasiallisesta toimeenpanosta toteutuukin paikallisella tasolla ja kaupunkien rooli tavoitteiden saavuttamisessa on merkittävä. Kestävän kehityksen tavoitteet muuttuvat agendasta teoiksi nimenomaan kaupungeissa.

YK:n jäsenmaat sopivat vuonna 2015 kestävän kehityksen tavoitteista ja toimintaohjelmasta. Tämä toimintaohjelma Agenda 2030 tähtää kestävään kehitykseen, jossa otetaan tasavertaisesti huomioon ympäristö, talous ja ihminen. Agendasta teoiksi 2021 -raportti luovutetaan YK:lle heinäkuussa.

Agendasta teoiksi 2021 -raportti julkaistaan verkkomuodossa uudella Kestävä Helsinki -verkkosivustolla osoitteessa kestävä.helsinki. Sivustolla voi tutustua myös kestävää Helsinkiä rakentaviin tekoihin ja kestävyyden aihepiirin uutisiin.

Kaupungintalosta Helsinki Pride 2021 -viikon päätapahtumapaikka Pride House

Kaupungintalosta Helsinki Pride 2021 -viikon päätapahtumapaikka Pride House

Suomen suurinta ihmisoikeus- ja kulttuuritapahtumaa Helsinki Pride -viikkoa vietetään tänä vuonna 28.6.–4.7. Helsingin kaupunki on jo toista vuotta yksi Helsinki Pride -viikon pääyhteistyökumppaneista. Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta juhlitaan ympäri kaupunkia, mutta päätapahtumapaikka Pride House löytyy ensimmäistä kertaa Helsingin kaupungintalolta, jossa järjestetään viikon aikana muun muassa erilaisia keskustelutilaisuuksia, kohtaamisia ja valokuvanäyttely. Pride Housesta löytyy tuttuun tapaan myös Pride Info & Shop.

”Edes Suomessa yhtäläiset kansalaisoikeudet, ihmisarvo ja oikeus itseilmaisuun eivät vieläkään ole itsestäänselvyyksiä. Pride nostaa esille tärkeitä teemoja, tarjoaa merkityksellisiä kohtaamisia, pitää meteliä keskeisistä epäkohdista ja tässä kaikessa Helsingin kaupunki on ylpeästi mukana kumppanina. On siis luontevaa, että kaupungintalokin kesällä hehkuu sateenkaaren väreissä Priden ajan”, sanoo pormestari Jan Vapaavuori.

Helsingin kaupungin ja Helsinki Priden tapahtumayhteistyön tavoitteena on lisätä yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja näkyvyyttä kaupungissa sekä lisätä kaupunkilaisten tietoa yhdenvertaisuudesta, tasa-arvosta ja ihmisoikeuksista. Lisäksi tavoitteena on kasvattaa Helsingin positiivista tunnettuutta ja työnantajamielikuvaa sekä viestiä kaupunkilaisille, että Helsinki edistää tasa-arvoa niin palveluissaan kuin työnantajanakin.

Helsingin kaupunki tarjoaa henkilöstölleen Pride-aiheista ohjelmaa 31.5–4.6. Helsinki walks with Pride -viikko kutsuu koko kaupungin henkilöstön Pride-kävelylle osoittamaan tukensa sille, että Helsinki työnantajana seisoo vahvasti tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaatteiden ja ihmisoikeuksien takana. Viikkoon kuuluu työyhteisöjen Pride-kävelyjen lisäksi tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta työelämässä käsittelevä podcast sekä kaupungin henkilöstön Pride-verkkokoulutus, jossa aiheina sateenkaarisanasto ja sateenkaarisensitiivinen asiakaskohtaaminen.

Helsinki osallistuu aiempien vuosien tapaan kumppanina Helsinki Priden järjestämän Nuorten Pride -viikon toteutukseen. Nuorten Pride House on tänä vuonna Vallilassa, IrisHelsingin eli sateenkaarevan nuorisotoiminnan uusien tilojen yhteydessä. Nuorten Pride -viikolla nuorille on entistä enemmän toimintaa myös ympäri Helsinkiä muun muassa Maunulatalolla, Kanneltalolla ja Oodissa.

Lisäksi kulttuurikeskus Caisassa avataan 17.5. Meistä-valokuvanäyttely, jonka mallit ovat Suomessa asuvia alkuperäiskansaan ja etniseen tai uskonnolliseen vähemmistöön kuuluvia sateenkaari-ihmisiä. Näyttely on nähtävissä kaupungintalolla Pride-viikolla. Näyttelyn avajaisia juhlistetaan paneelikeskustelulla, jonka juontaa anti-rasistisen ja feministinen kansalaisjärjestö Fem-R:n perustaja Brigita Krasniqi. Lisäksi paneelikeskusteluun osallistuu Jani ToivolaPinja PieskiYasmin IbrahimJay Jimeno ja Lorenzo Standen. Keskustelu on 17.5. kello 17.00 ja sitä voi seurata Helsinki-kanavalla.

Helsinki Pride -viikko toteutuu hybridimuotoisena

Helsinki Pride toteutuu tänä vuonna toista kertaa hybridimuotoisena eli tapahtumia tullaan järjestämään fyysisinä kokoontumisina ajankohtaisten viranomaissuositusten rajoissa. Ohjelmajärjestäjät käyttävät myös erilaisia verkkoalustoja, jotta tapahtumiin osallistuminen on saavutettavaa myös riskiryhmiin kuuluville yhteisön jäsenille. Lisäksi päivittäistä ohjelmaa lähetetään Helsinki Priden tapahtumasivulla.

Tapahtumasivuille luodaan myös uudistettu verkkokulkue, johon jokainen voi liittyä mukaan osoittaakseen mieltään, tukeaan ja juhliakseen Helsinki Pride -viikkoa. Pienryhmät, yhteisöt ja ystäväporukat tekevät Pridea näkyväksi kaduilla ja verkossa, sekä sosiaalisessa mediassa. Helsinki Pride -viikolla kaupunkikuvassa näkyy myös vaikuttavuuskampanja, joka toteutuu yhdessä tapahtuman virallisten kumppaneiden kanssa. Kampanjalla tuodaan esiin myös vuoden teemaa, jolla muistetaan Suomen sateenkaarihistorian merkkivuosia ja tehdään näkyväksi työtä, jota on vielä tehtävänä todella yhdenvertaisen ja turvallisen Suomen eteen.

Koska kymmeniä tuhansia ihmisiä yhteen kokoavaa Pride-kulkuetta tai Puistojuhlaa ei voida vastuullisesti järjestää vielä tänäkään vuonna, huipentuu Helsinki Pride lauantaina 3. heinäkuuta Helsinki Pride 2021 -konserttiin, jonka lavalla nähdään SANNITuure BoeliusYeboyahBenjaminNikoLa & Pola Ivanka. Konsertin juontavat Cristal Snow ja Lola Lorenzo. Konsertti järjestetään Helsingin jäähallin Black Boxissa ja sitä voi seurata suorana lähetyksenä Pride Streamissa sekä Yle Teemalla.