Category

Yhdenvertaisuus

Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla

Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla

Suunnitelmien ei ole tarkoitus rakentua paperille, vaan pikemminkin näkyä käytännössä tekoina ja aktiivisena työnä asioiden parantamiseksi.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla työstetään parhaillaan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmia. ”Tärkeää on, että koko yhteisö on mukana työssä. Tässä pysähdytään ihmisenä olemisen äärelle”, painottaa pedagoginen asiantuntija Heidi Halkilahti.

Tasa-arvoisessa ja yhdenvertaisessa yhteisössä oppijoita arvostetaan sellaisina kuin he ovat eikä ketään kiusata tai kohdella rasistisesti. Myös vallitsevien rakenteiden tunnistaminen ja esimerkiksi piilorasismin kitkeminen on tärkeää yhdenvertaisen päiväkodin, koulun, oppilaitoksen ja työyhteisöjen rakentamisessa.

Heidi Halkilahti on vetänyt varhaiskasvatusyksiköille, kouluille ja lukioille webinaareja opetuksen tasa-arvo- ja yhdenmukaisuussuunnitelman laatimisesta.

Suunnitelman laatimisen tiedetään olevan lakisääteistä. Joillekin lakisääteisyys näyttää aiheuttavan turhaa huolta paperinmakuisesta toiminnasta, joka kuormittaa arjen työtä. ”Minusta lakisääteisyys on tärkeä asia tunnistaa. Se velvoittaa meistä jokaista huolehtimaan siitä, että kaikista pidetään huolta.”

”Työpajoissa kuulen helpotuksen huokauksia, kun korostan sitä, että suunnitelman tavoitteena on sitouttaa oppimisyhteisöt yhdessä edistämään tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymyksiä. Suunnitelman laatiminen on ihmislähtöistä ja käytännöllistä työtä. Ihmisenä olemiseen kuuluu varmistaa, että kaikilla on hyvä olla.”

Heidi Halkilahti muistuttaa, että meidän aikuisten pitää tarttua näihin asioihin ja yhdistää rivimme. ”Esimerkiksi kiusaamisen vastainen työ ei kuulu vain oppilas- ja opiskelijahuollolle, vaan ihan koko yhteisölle.”

”Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen lisää kaikkien hyvinvointia. Tämä on jatkuva prosessi. Yhdessä voimme varmistaa, että kaikki voimme hyvin.”

Edetään askel askeleelta

Tasa-arvo ja yhdenmukaisuussuunnitelmat työstetään askel askeleelta, vaiheittain.

Ensin kartoitetaan yhteisön – varhaiskasvatusyksikön, koulun tai oppilaitoksen – nykytila. Kaikki oppilaat ja opiskelijat osallistuvat tähän. Kartoituksen pohjalta valitaan muutama tunnistettu haaste, jota koko oppijayhteisön kanssa lähdetään kehittämään. Tavoitteena on yhdessä miettiä, miten tunnistettuihin ongelmiin yhteisönä puututaan ja ne saadaan kitkettyä pois. Haasteet ja toimenpiteet niihin vastaamiseksi jaetaan koko yhteisölle, jotta aina huoltajista alkaen työhön sitoudutaan yhdessä.

Suunnitelmien ei ole tarkoitus rakentua paperille, vaan pikemminkin näkyä käytännössä tekoina ja aktiivisena työnä asioiden parantamiseksi.

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmia laaditaan toimialan yksikkökohtaisten suunnitelmien lisäksi kaupunkitasoisesti

Helsingin kaupunki laatii henkilöstölleen oman tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman sekä kaupungin palveluille oman kaupunkitasoisen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman.

Tällä hetkellä kaupungissa laaditaan uutta palvelujen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa uudelle strategiakaudelle, mikä kulkee nimellä ihmisoikeussuunnitelma. Uuden suunnitelman valmistelun pohjaksi on tärkeä kartoittaa sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden nykytilaa kaupungin palveluissa.

Työväenopistossa päivitetään kevään aikana tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa.

Ruokaa laittava henkilö istuu pöydän ääressä kotonaan

Työväenopistossa päivitetään kevään aikana tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa.

Koulutuspäällikkö Sirkku Ikonen: ”Haluamme, että työväenopistossa on turvallinen ilmapiiri”

Musta mies väkijoukon keskellä Puhoksella.

Työväenopistossa päivitetään kevään aikana lakivelvoitteista tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Työryhmään kutsuttiin loppuvuodesta myös opiskelijaedustajia mukaan: yksi opiskelijaedustaja ilmoittautui ryhmään.

– Haluamme, että työväenopisto on paikka, jossa on turvallinen ilmapiiri ja johon jokaisen on helppo tulla, toteaa työryhmää luotsaava Sirkku Ikonen.

– Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus kuuluvat vahvasti vapaan sivistystyön periaatteisiin.

Saavutettavuus on moniulotteista

Koska maailma muuttuu jatkuvasti, on tärkeää, että tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta keskustellaan jatkuvasti.

– Vaikka keskeinen periaatteemme on olla kaikille avoin, ei kuitenkaan ole itsestään selvää, että kaikkien on yhtä helppoa osallistua toimintaamme ja että olemme aidosti saavutettavia, sanoo Ikonen.

Saavutettavuutta ja esteettömyyttä voidaan lähestyä monesta eri näkökulmasta. Fyysinen saavutettavuus tarkoittaa sitä, että kaikki pystyvät liikkumaan tiloissa esteettömästi, eivätkä aistivammat estä toimintaan osallistumista.

Esteet osallistumiseen voivat olla myös esimerkiksi taloudellisia tai liittyä palveluiden digitaalisuuteen. Ikosen mukaan palveluiden sosiaalinen ja psyykkinen saavutettavuuskaan ei aina ole itsestään selvää.

– Sosiaalisella ja psyykkisellä saavutettavuudella tarkoitetaan ilmapiiriä, jossa jokainen voi olla oma itsensä ilman pelkoa syrjinnästä tai väheksymisestä.

Avoimia keskustelutilaisuuksia maaliskuussa

Osana tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteen kartoitusta järjestetään maaliskuussa kaksi yleisölle avointa keskustelutilaisuutta. Keskustelut järjestetään verkossa ja ne toteutetaan Erätauko-dialogin periaatteiden mukaan.

Keskustelujen avulla pyritään saamaan tietoa, toteutuuko tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työväenopistossa.

Lisäksi työväenopisto toteuttaa kevään aikana asiakkaille suunnatun tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskyselyn.

– On tärkeää kuulla suunnitelmaa varten monenlaisia näkökulmia erilaisilta ihmisiltä, jotta voimme kehittää opistoa niin, että kaikki ovat meille aidosti tervetulleita.

Tule keskustelemaan kanssamme Teamsissa, onko Helsingin työväenopisto mielestäsi tasa-arvoinen ja yhdenvertainen paikka. Keskustelut pidetään 8.3. ja 10.3. ja ne ovat luottamuksellisia. Mukaan mahtuu 30 henkilöä.

Ilmoittaudu 3.3. mennessä osoitteessa: https://forms.gle/LTsyEJ4zPrcnju7K6

Lisätiedot

Emmi Komlosi
emmi.komlosi@hel.fi
09 310 80210

Helsinki on hyväksytty Unicefin Lapsiystävällinen kunta -malliin

Lapsi juoksee kohti kameraa

Helsinki on hyväksytty Unicefin Lapsiystävällinen kunta -malliin

Malli on työväline, joka auttaa kuntaa tekemään lasten hyvinvoinnin kannalta oikeita ratkaisuja kunnan hallinnossa ja lasten arjen palveluissa. Malli auttaa kuntia varmistamaan, että erityisesti heikoimmassa asemassa olevien lasten oikeudet toteutuvat. 

Mallin avulla kunta tunnistaa, millä lapsen oikeuksien osa-alueilla sillä on kehitettävää. Malli myös auttaa kuntaa määrittelemään, mitä sen tulee tehdä, jotta lasten oikeudet toteutuisivat kunnassa mahdollisimman perusteellisesti. Lisäksi malli auttaa kuntaa seuraamaan työn edistymistä systemaattisesti.

Laaja-alaista hyvinvoinnin edistämistä ihmisoikeuksien, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden pohjalta

Lasten oikeuksia ja hyvinvointia edistetään Helsingissä jo nyt kaikilla toimialoilla ja yhteistyössä järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Helsingin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työ perustuu ihmisoikeuksien, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden arvojen kunnioittamiseen. Liittyminen Lapsiystävällinen kunta -malliin vahvistaa tätä arvopohjaista työtä.

”Lapset ovat tulevaisuuden tekijöitä. Lasten hyvinvointi on meille kaikille erittäin tärkeä asia. Unicefin Lapsiystävällinen kunta -malliin liittyminen vahvistaa entisestään Helsingissä lasten oikeuksien toteutumisen eteen tehtävää työtä”, sanoo perusopetusjohtaja Outi Salo kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta.

Koronapandemia näkyy lasten ja nuorten lisääntyneenä pahoinvointina – mielen hyvinvointi on koetuksella ja etäopetus sekä vapaa-ajan tekemisen puute heijastuvat usealle elämänalueelle. Koronapandemian palautumistyössä on tärkeä huomioida sen sosiaalisia vaikutuksia ja pohtia miten lasten oikeudet tulevat huomioiduksi.

Lapsen oikeuksia edistetään päätöksenteossa, hallinnossa ja palveluissa

Vuonna 2020 julkaistu kansallinen mielenterveysstrategia ohjaa kuntia tukemaan lasten mielenterveyden tukemista arjessa sekä tarjoamaan tasavertaiset psyykkiset voimavarat positiiviselle kehittymiselle. Lapsistrategian valtakunnallinen koronatyöryhmä julkaisi vuoden 2021 alussa arvion ja esityksen lapsen oikeuksien toteuttamiseksi koronapandemian jälkihoidossa. Yhtenä suosituksena on, että varmistetaan että kaikilla lasten ja nuorten kanssa työskentelevillä ja heitä koskevia päätöksiä valmistelevilla ja tekevillä on riittävä lasten ja nuorten oikeuksia koskeva osaaminen.

Lapsiystävällisessä Helsingissä tavoitteena on, että lapsen oikeudet toteutuvat jokaisen alle 18-vuotiaan arjessa ja lapsen oikeuksia edistetään päätöksenteossa, hallinnossa ja palveluissa. Lasten näkökulmasta lapsiystävällinen Helsinki haluaa varmistaa, että jokaisella lapsella on vaikutusmahdollisuuksia omassa arjessaan, turvallinen aikuinen lähellä, kavereita ja harrastuksia sekä koulu, joka antaa lapsen taustasta riippumatta jokaiselle mahdollisuuden onnistua.

Koulutusta, kartoitusta ja toimintaa

Helsingin yhteistyö Unicefin kanssa käynnistyy jo helmikuussa. Koulutuksen jälkeen kehittämistyö jatkuu nykytilan kartoituksella, jossa arvioidaan miten hyvin lapsiystävällisyys Helsingissä toteutuu. Kartoituksen tulosten perusteella päätetään, mitä toiminnan osa-alueita erityisesti parannetaan ja miten. Työn apuna ovat Unicefin kehittämät, lapsen oikeuksien sopimukseen perustuvat materiaalit.

Työ liitetään osaksi Helsingin hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Koordinaatiovastuu on hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjausryhmän alaisuudessa toimivalla lasten ja nuorten strategisella verkostolla, jonka jäseniä täydennetään vuonna 2021 Unicefin edellyttämällä tavalla.

Vuonna 2021 Lapsiystävällinen kunta -mallissa on mukana 44 kuntaa eri puolilta Suomea. Näissä kunnissa asuu lähes puolet Suomen lapsista. Malli perustuu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen ja Unicefin kansainväliseen Child Friendly Cities -malliin. Suomessa mallia on toteutettu vuodesta 2012 lähtien.

Helsingin hakemisesta mukaan Lapsiystävällinen kunta -malliin päätti kaupunginhallitus lokakuussa 2020.

Onnistuneesta kehittämistyöstä Unicef voi myöntää kunnalle Lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen. Uusina mallissa aloittavien kuntien kehittämistyö ennen tunnustuksen myöntämistä kestää hieman yli kaksi vuotta. Tunnustusta myönnettäessä Unicef arvioi sekä kehittämisprosessia että saavutettuja tuloksia.

Mallin avulla kunta tunnistaa, millä lapsen oikeuksien osa-alueilla sillä on kehitettävää. Malli myös auttaa kuntaa määrittelemään, mitä sen tulee tehdä, jotta lasten oikeudet toteutuisivat kunnassa mahdollisimman perusteellisesti. Lisäksi malli auttaa kuntaa seuraamaan työn edistymistä systemaattisesti.

Yhdenvertaisuuden tekijät -osahankkeeseen haetaan projektisuunnittelijaa

Pyörätuolissa oleva nainen siirtyy ulos metrosta

Yhdenvertaisuuden tekijät -osahankkeeseen haetaan projektisuunnittelijaa

Helsingin kaupunki on mukana oikeusministeriön koordinoimassa EU-hankkeessa Yhdenvertaisuuden tekijät (Drivers of Equality). Helsingin osahankkeessa selvitetään, miten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus näkyvät Helsingin kaupunkisuunnittelussa ja miten ne  voidaan paremmin huomioida julkisten tilojen suunnittelussa erityisesti syrjinnälle alttiiden väestöryhmien näkökulmasta.

Hankkeeseen haetaan määräaikaista (9 kk) projektisuunnittelijaa. Hakuaika päättyy 22.2.2021. Lisätietoa paikasta Helsingin kaupungin rekrytointijärjestelmässä.

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusaiheiseen kuntalaiskyselyyn reilut 1000 vastausta

Näkövammainen henkilö lukee pistenäytöltä.

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusaiheiseen kuntalaiskyselyyn reilut 1000 vastausta

Helsingin kaupunki kartoitti vuoden 2020 lopulla helsinkiläisten käsityksiä tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta sekä kokemuksia syrjinnästä ja epäasiallisesta kohtelusta kaupungin palveluissa. Kysely lähetettiin 3500 satunnaisotannalla valitulle  helsinkiläiselle. Kyselyyn vastasi hiukan yli 1000 henkilöä (vastausaktiiviisuus 29 %) – kiitos kaikille vastaajille!

Kyselyn tuloksista saadaan tietoa myöhemmin keväällä. Tuloksia hyödynnetään kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyössä, muun muassa uuden palveluiden tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman laatimisessa seuraavalle valtuustokaudelle.