Category

Yhdenvertaisuus

Uudet suunnitelmat vievät kohti tasa-arvoisempaa ja yhdenvertaisempaa Helsinkiä

Iäkkäämmät mies ja nainen ja nuori mies istuvat Oodissa portailla ja katsovat naisen käsissään pitelemän tabletin ruutua

Uudet suunnitelmat vievät kohti tasa-arvoisempaa ja yhdenvertaisempaa Helsinkiä

Kaupunginhallitus hyväksyi helmikuun lopussa Helsingin kaupungin henkilöstön ja palvelujen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat vuosille 2022─2025. Suunnitelmat toimivat tärkeänä raamina sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiselle kaupungin työyhteisöissä ja palveluissa.

Laki naisten ja miesten tasa-arvosta eli lyhyemmin tasa-arvolaki (609/1986) ja yhdenvertaisuuslaki (1325/2014) velvoittavat kaupunkia tavoitteelliseen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitteluun sekä työnantajana että viranomaisena. Helsinki on lisäksi kaupunkistrategiassaan sitoutunut edistämään tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja ihmisoikeuksia kaikessa toiminnassaan. Syrjinnän ehkäiseminen ja sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen tukevat kaupungin sosiaalisesti kestävää kehitystä.

– Kaikille työntekijöille, kaupunkilaisille ja vierailijoille turvallinen ja hyvä kaupunki ei ole itsestäänselvyys. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus eivät edisty itsestään, vaan niiden hyväksi tarvitaan määrätietoista työtä ja sitoutumista. Henkilöstön ja palvelujen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat vievät sitoutumistamme näihin teemoihin konkreettisesti eteenpäin koko kaupunkiorganisaatiossa”, toteaa pormestari Juhana Vartiainen.

Helsinki edistää monimuotoista työelämää

Kaupunki työnantajana tähtää kaikkia sukupuolia edustavien ihmisten tasa-arvoiseen kohteluun sekä aliedustettuihin ryhmiin tai vähemmistöihin kuuluvien työntekijöiden tosiallisen yhdenvertaisuuden edistämiseen sekä syrjinnän ehkäisyyn kaupungin työpaikoilla. Henkilöstön tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman toimenpiteet ohjaavat henkilöstöpoliittista työtä tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen työelämän edistämisessä.

Henkilöstön tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman toimenpiteet ja tavoitteet valtavirtaistavat sekä sukupuoli- että yhdenvertaisuusnäkökulman huomioimisen kaikessa henkilöstöön liittyvässä toiminnassa, johtamisessa, esihenkilötyössä, päätöksenteossa ja työyhteisöiden toiminnassa.

Syrjimättömät palvelut vahvistavat asukkaiden oikeuksien toteutumista arjessa

Helsingin kaupungin toiminnallinen eli muuhun kuin kaupungin työnantajavelvoitteisiin liittyvä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyö on ihmisoikeusperustaista eli sen keskiössä on kaikkien helsinkiläisten ihmisarvon kunnioittaminen ja erityisesti heikommassa asemassa olevien kaupunkilaisten oikeuksien toteutumisen edistäminen. Kaupungin palvelujen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tavoitteena on edistää palvelujen syrjimättömyyttä ja tosiasiallista saavutettavuutta taustoiltaan ja ominaisuuksiltaan moninaisille asukkaille.

Suunnitelmaan sisältyy yhteensä 56 kehittämiskohdetta, joihin kytkeytyy 93 toimenpidettä. Ne pohjautuvat vuorovaikutuksessa asukkaiden, kaupungin työntekijöiden, järjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa toteutettuun nykytilan kartoitukseen. Suunnitelman toimeenpanoa seurataan säännöllisesti poikkihallinnollisessa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden koordinaatioryhmässä sekä luottamushenkilöistä koostuvassa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunnassa.

Lisää tietoa

Helsingin kaupungin henkilöstön tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma

Helsingin kaupungin palvelujen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma

Syrjivät normit nurin ─ avoimessa yleisötilaisuudessa 31.3. keskustellaan syrjinnästä ja esikuvista

Syrjivät normit nurin ─ avoimessa yleisötilaisuudessa 31.3. keskustellaan syrjinnästä ja esikuvista

Henkilöiden kuvia oikealla. Tilaisuuden nimi vasemmalla.

Helsingin kaupunki kutsuu kaikki tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden teemoista kiinnostuneet avoimeen yleisötilaisuuteen kaupungintalon ala-aulan Tapahtumatorille (Pohjoisesplanadi 11 ─ 13) torstaina 31. maaliskuuta kello 17 ─ 18.30. Syrjivät normit nurin ─ kaikkien kaupunkilaisten Helsinki -tilaisuudessa pureudutaan erityisesti sosiaalisiin normeihin, syrjintään ja esikuvien voimaan.

Maalis-huhtikuussa vietetään useita sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kannalta merkittäviä teemapäiviä, kuten naistenpäivää (8.3.), tasa-arvon päivää (19.3.), rasismin vastaista päivää (21.3.), transihmisten näkyvyyden juhlapäivää (31.3.) ja romanien kansallispäivää (8.4.). Avoimella yleisötilaisuudella kaupunki haluaa nostaa esiin näitä tärkeitä teemoja ja kaupungin vahvaa sitoutumista tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseen.

─ Helsinki voi hyvin silloin, kun sen asukkaat voivat hyvin. Se edellyttää, että jokainen voi turvallisesti olla oma itsensä. Emme varmasti kaupunkina vielä täysin onnistu tässä, mutta juuri siksi haluamme jatkaa työskentelyä näiden teemojen parissa, toteaa kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Fatim Diarra, joka toimii tapahtuman vetäjänä.

Olemme saaneet mukaan mahtavan asiantuntevan ja moninaisen keskustelijajoukon, tule sinäkin kaupungintalolle! Tilaan on esteetön pääsy.

Ilmoittaudu tilaisuuteen viimeistään torstaina 24. maaliskuuta mennessä täällä. Mikäli et pääse paikan päälle, voit seurata tilaisuuden striimiä Helsinki-kanavalla, jonne tulee tilaisuudesta myös tallenne. Tilaisuudessa on viittomakielen tulkkaus.

Tilaisuuden ohjelma

17.00-17.10 Tervetuliaissanat – Fatim Diarra, Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
17.10 – 17.20 Tutkijahaastattelussa Tuuli Anna Renvik, Helsingin yliopisto: Normien merkitys ajattelussamme
17.20 – 17.55 Teemakeskustelu 1: Syrjintä ja siihen puuttuminen

Keskustelijoina Nitin Sood (Oikeusministeriö), Hannah King (Helsingin kaupunki), Mina Mojtahedi (yhdenvertaisuusasiantuntija) ja Kasper Kivistö (Trasek)

17.55 – 18.25 Teemakeskustelu 2: Esikuvien voima

Keskustelijoina Hai Nguyen (FEM-R/tutkija), Malla Laiti (Etelä-Suomen AVI/romaniasiain neuvottelukunta), Cátia Suomalainen Pedrosa (Helsingin kaupunki)

18.30 Tilaisuus päättyy

Varsinaisen ohjelmaosuuden jälkeen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja toivottaa osallistujat lämpimästi tervetulleiksi jatkamaan keskustelua pienimuotoisen tarjoilun ääressä klo 18.30 – 19.00.

Helsinki jälleen mukana OM:n antirasismikampanjassa

Kaksi tummaihoista huivia käyttävää ja yksi valkoihoinen nuori nainen kävelevät yhdessä talvisella kadulla toisiinsa päin katsoen

Helsinki jälleen mukana OM:n antirasismikampanjassa

Kaksi tummaihoista huivia käyttävää ja yksi valkoihoinen nuori nainen kävelevät yhdessä talvisella kadulla toisiinsa päin katsoen
Oikeusministeriön (OM) ja yhdenvertaisuusvaltuutetun koordinoiman ”Olen antirasisti” -kampanjan toinen vaihe on käynnissä ja kestää 6.2. asti.  Helsingin kaupunki on yksi kampanjan noin 140 yhteistyökumppanista.
Kampanjan toisen vaiheen teemana on ”Antirasistinen tulevaisuus” ja kaupungilla kampanjaviestintä on erityisen näkyvää kasvatuksen ja koulutuksen toimialan ja nuorisopalveluiden kanavissa.
Viralliset OM:n ja yhdenvertaisuusvaltuutetun kampanjasivut löydät täältä.
Rakennetaan yhdessä yhdenvertaisempi tulevaisuus!

Helsinki sijoittui toiseksi Euroopan suurimmassa esteettömyyskilpailussa

Lammassaaren esteettömällä luontopolulla neljä ihmistä, joista kaksi liikkuu pyörätuolilla. Toista pyörätuolissa istujaa työntää toinen henkilö ja he ovat tulossa kohti kahta muuta paikallaan olevaa henkilöä.

Helsinki sijoittui toiseksi Euroopan suurimmassa esteettömyyskilpailussa

Helsinki sijoittui toiseksi Euroopan komission järjestämässä Esteetön kaupunki 2022 -kilpailussa. Euroopan korkeatasoisimmat esteettömyyspalkinnot jaetaan vuosittain kaupungeille, jotka pyrkivät esimerkillisesti kehittämään esteettömyyttään ja kaikkien ihmisten mahdollisuuksia osallistua kaupunkielämään.

”Olemme ylpeitä ja iloisia palkinnosta, ja näemme sen ennen kaikkea kannustuksena siihen, että yritämme tehdä asioita vielä paremmin. Esteettömyyden puolesta työskentely ei siis lopu vaan jatkuu. Kaupungin sitoutuminen yhdenvertaisuuteen tarkoittaa käytännössä kaupunkiympäristön esteettömyyden toteuttamista”, sanoo Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki.

Toisen sijan palkintosumma on 120 000 euroa, joka on tarkoitus käyttää esteettömyyden edistämiseen.

Kilpailun voitti tänä vuonna Luxemburg, ja kolmanneksi sijoittui Barcelona. Kunniamaininnat saivat lisäksi Leuven, Palma ja Porto. Hakemuksen kilpailuun jätti 40 eurooppalaista kaupunkia.

Helsinki sijoittui toiseksi myös vuonna 2015.

Palkinnot jaettiin virtuaaliseremoniassa kansainvälisenä vammaisten päivänä 3.12.

Esteettömyyttä rakennetaan yhdessä

Kilpailun tuomariston mukaan Helsinki on osoittanut pitkää sitoutumista esteettömyyden kehittämiseen. Palkitsemisperusteena oli kaiken kattava lähestymistapa, jonka ansiosta kaikki kaupungin toiminnot ovat mukana esteettömyystyössä.

Helsingin kaupungin esteettömyysasiamies Pirjo Tujulan mukaan yhteistyö käyttäjien, vammais- ja vanhusneuvoston sekä eri järjestöjen kanssa on ratkaisevan tärkeää kaupunkiympäristön ja palveluiden esteettömyyden kehittämisessä.

”Vain kuuntelemalla kaupungin käyttäjiä ja tekemällä yhteistyötä saavutetaan heille sopivia ja toimivia ratkaisuja”, Tujula sanoo.

Helsingin esteettömyystyö on nykyisin sisäänrakennettuna kaupungin strategiaan ja toimialojen jokapäiväiseen toimintaan. Se näkyy esimerkiksi siinä, että esteettömyysohjeet eivät ole erillään julkisten alueiden – kuten katujen, leikkipuistojen ja ulkoilualueiden – suunnittelun ja rakentamisen ohjeistuksista vaan osa niitä.

Kaupunki pyrkii myös jatkuvasti kehittämään palveluidensa esteettömyyttä. Kilpailuhakemuksessa nostettiin esimerkeiksi keskustakirjasto Oodi, jonka suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota liikkumis- ja toimimisesteisten tarpeisiin, Lammassaaren esteetön lankkupolku sekä Helsingin palvelukarttaan kehitetty sovellus, jonka avulla saadaan näkyviin kaupungin toimipisteiden esteettömyystiedot.

”Helsingin joukkoliikennettä on myös kehitetty ansiokkaasti. Raideliikenne on esteetöntä ja busseistakin yli 99 prosenttia on esteettömiä”, Tujula sanoo.

Helsinki on myös avannut esteettömyyteen liittyvän kehitystyönsä tulokset vapaasti kaikkien hyödynnettäviksi. Esimerkiksi ulkoalueiden esteettömyysohjeita on otettu käyttöön valtakunnallisesti.

Ihmisoikeuksien päivää vietetään 10. joulukuuta – Webinaarissa keskustellaan ihmisoikeuskaupungeista

Nainen kantaa koiraa sylissään. Vieressä lapsi hyppää.

Ihmisoikeuksien päivää vietetään 10. joulukuuta – Webinaarissa keskustellaan ihmisoikeuskaupungeista

Kansainvälistä ihmisoikeuksien päivää vietetään vuosittain 10. joulukuuta, koska ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa 10.12.1948.

Helsingin kaupunki järjestää ihmisoikeuksien päivänä 10. joulukuuta päivän teemaan liittyvän avoimen yleisötilaisuuden jo kolmatta vuotta peräkkäin. Tämän vuoden aiheena on ihmisoikeusperustaisuus paikallishallinnossa ja erityisesti niin sanotut ihmisoikeuskaupungit (Human Rights Cities). Ihmisoikeuskaupungit ovat kaupunkeja, joissa ihmisoikeuksien kunnioittaminen on kaiken toiminnan keskiössä ja hallinto on ilmaissut sitoumuksensa erillisellä julistuksella.

Viime vuosina on kansainvälisesti yhä vahvemmin alettu kiinnittää huomiota paikallishallinnon tärkeyteen ihmisoikeuksien käytännön toteutumisessa ihmisten arjessa. Euroopan unionin perusoikeusvirasto FRA julkaisi lokakuussa niin sanotun ihmisoikeuskaupunkiviitekehyksen (Human Rights Cities in the EU – a Framework for Reinforcing Rights Locally), jonka tavoitteena on lisätä eurooppalaisten kaupunkien intoa ja kykyä ihmisoikeusperustaisuuden vahvistamiseen toiminnassaan ja siten kasvattaa ihmisoikeuskaupunkien määrää Euroopassa. Suomessa ei ole vielä yhtään ihmisoikeuskaupunkia.

Ilmoittaudu mukaan 7.12. mennessä

Ihmisoikeuksien päivän webinaarin ensimmäisessä osassa kuullaan kolme kiinnostavaa asiantuntijapuheenvuoroa ihmisoikeusperustaisuudesta ja ihmisoikeuskaupungeista sekä teorian että käytännön näkökulmasta. Jälkimmäisen osan paneelikeskustelussa pureudutaan teemaan erityisesti Helsingin näkökulmasta: mitä ihmisoikeusperustaisuus tarkoittaa Helsingin kaupungin toiminnassa ja kuinka se näkyy uudessa kaupunkistrategiassa. Voisiko Helsinki hyötyä ihmisoikeuskaupunkiviitekehyksestä?

Webinaari on kaikille avoin tilaisuus, johon tulee ilmoittautua viimeistään 7.12.2021 kello 16 mennessä. Kaikille ilmoittautuneille lähetetään Teams-linkki 8.12.2021. Tilaisuudesta ei jää tallennetta. Tilaisuuden kieli on suomi kahta englanninkielistä asiantuntijapuheenvuoroa lukuun ottamatta.

Ohjelma

Tervetuliaissanat klo 13.00-13.15
Helsingin kaupungin viestintäjohtaja Liisa Kivelä

Asiantuntija-alustukset klo 13.15-14.15
Ihmisoikeusperustaisuus ja Åbo Akademin ja Turun kaupungin Ihmisoikeuskaupungit-hanke, projektitutkija Kristiina Vainio, Åbo Akademin ihmisoikeusinstituutti

Human Rights Cities in the EU: a new framework for reinforcing rights locally, Geraldine Guille, Technical Assistance and Capacity building Unit, EU Agency for Fundamental Rights

Practical experience of being a Human Rights City, Strategist Social Sustainability and Human Rights Ulrika Dagård, City of Lund

Tauko klo 14.15-14.25

Paneelikeskustelu klo 14.25-15.30
Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan apulaispormestari Nasima Razmyar, Helsingin kaupunki
Kestävän kehityksen erityisasiantuntija Mia Malin, Helsingin kaupunki
Johtaja, professori Mari Vaattovaara, Kaupunkitutkimusinstituutti
Pääsihteeri Kaari Mattila, Ihmisoikeusliitto

Paneelin fasilitoi Helsingin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunnan puheenjohtaja Zahra Karimy

Loppusanat klo 15.30-15.45

Lue lisää:
Ilmoittaudu tilaisuuteen
Ihmisoikeuksien Helsinki
Human Rights Cities in the EU – a Framework for Reinforcing Rights Locally

Kuva: Jussi Hellsten

Helsingin kaupunki on mukana Olen antirasisti -kampanjassa

https://www.youtube.com/watch?v=71eIUOtGGsQ

Helsingin kaupunki on mukana Olen Antirasisti -kampanjassa

Suomen suurimpana työnantajana ja kaupunkina Helsingin kaupunki panostaa vahvasti yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon toteutumiseen.
Kaupunki on mukana Oikeusministeriön ja yhdenvertaisuusvaltuutetun “Olen Antirasisti” -kampanjassa yhdessä lähemmäs sadan muun yhteistyökumppanin kanssa. Kampanjan tavoitteena on kannustaa jokaista puuttumaan rasistisiin ja syrjiviin tilanteisiin ja organisaatioita toteuttamaan aktiivisia tekoja, jotka vähentävät etnistä syrjintää, syrjivien käytäntöjen vaikutuksia ja kielteisiä ennakkoluuloja.
Aihe on tärkeä, sillä tutkimukset osoittavat rasismin, häirinnän ja syrjinnän kokemusten olevan Suomessa Euroopan keskitasoa huomattavasti yleisempiä.
Kampanja näkyy erityisesti somessa 13.-26.9., jolloin myös kaupunki nostaa somessa esiin kampanjan viestejä ja esimerkkejä omista antirasistisista teoistaan. Kampanjan toinen vaihe ajoittuu tammi-helmikuun vaihteeseen 2022 ja keskittyy erityisesti koulumaailmaan.
OM:n virallinen kampanjavideo löytyy Youtubesta.
#OlenAntirasisti #JagÄrAntirasist #IAmAntiracist

Kaupunkilehti Kvartista ilmestynyt tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioiden teemanumero

Kvartin kansilehti, jossa on keltaisella pohjalla piirroskuva kaupunkinäkymästä, jossa taloja, ihmisiä ja vehreyttä. Lisäksi kanteen on nostettu muutamia nostoja lehden sisällöstä.

Kaupunkilehti Kvartista ilmestynyt tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioiden teemanumero

Kvartti on Helsingin kaupungin julkaisema lehti, joka esittelee Helsinkiä ja Helsingin seutua koskevaa ajankohtaista tutkimus- ja tilastotietoa. Lehti ilmestyy verkossa sekä painettuna neljästi vuodessa.

Kvartti on suunnattu paitsi päätöksenteon tueksi Helsingin päättäjille ja suunnittelijoille, myös kaikille muille, jotka haluavat tarkemmin perehtyä kaupunki-ilmiöitä koskevaan tietoon.

Kvartin elokuun 2021 lehti on teemanumero, joka kokoaa yhteen ajankohtaista Helsinkiä koskevaa tutkimus- ja tilastotietoa yhdenvertaisuuteen ja sukupuolten tasa-arvoon liittyvistä aiheista. Teemanumero on kaikkien luettavissa verkossa.

Kvartin kansilehti, jossa on keltaisella pohjalla piirroskuva kaupunkinäkymästä, jossa taloja, ihmisiä ja vehreyttä. Lisäksi kanteen on nostettu muutamia nostoja lehden sisällöstä.

Helsinki Pride -yhteisö palkitsi kaupungin ihmisoikeuksien edistämisestä

Helsinki Pride -yhteisö palkitsi kaupungin ihmisoikeuksien edistämisestä

Helsinki Pride -yhteisö palkitsi Helsingin kaupungin Ylpeys muuttaa maailmaa -tunnustuspalkinnolla arvokkaasta työstä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhdenvertaisen ja tasa-arvoisen kohtaamisen puolesta. Helsinki Pride -yhteisö jakaa tunnustuspalkinnot jokaisella Pride-viikolla nostaakseen esiin tahoja, joiden työ on ihmisoikeuksien edistämisessä erityisen tunnustuksen arvoista.

Yhteisön mukaan kaupunki on osoittanut omalla Pride-kumppanuudellaan sen, että se haluaa olla maailman toimivin kaupunki kaikille, myös sateenkaariasukkailleen. Tästä kertoo muun muassa se, että Helsinki avasi tänä vuonna kaupungintalonsa ovet ja tilat yhteisön käyttöön Pride-viikon päätapahtumapaikkana Pride Housena. Pride-yhteisö kiitti Helsinkiä myös siitä, miten kaupunki on Suomen suurimpana työnantajana pyrkinyt esimerkillisesti huomioimaan sateenkaarierityisyyden yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyönsä kautta, niin asukkaiden kuin oman henkilökuntansa suuntaan.

Tänä vuonna Helsinki on mukana viettämässä Pride-viikkoa järjestämällä monipuolista ohjelmaa ja liputtamalla Pride-lipuin koko viikon ympäri kaupunkia. Kesäkuun alussa kaupungin työntekijät kävelivät tiimeissään We walk with Pride -kävelyjä osoittaakseen tukensa Pride-aatteelle. Henkilöstölle järjestettiin myös Pride-aiheinen paneelikeskustelu sekä koulutus sateenkaarisanastosta ja sateenkaarisensitiivisistä asiakaskohtaamisista.

Pormestari Jan Vapaavuori otti Helsingin palkinnon vastaan 28.6. Toinen Ylpeys muuttaa maailmaa -palkinto myönnettiin Anukatariina Soloselle vuosikymmenten tinkimättömästä ihmisoikeustyöstä.

Helsinkiläiset arvostavat moninaisuutta, palvelujen tasa-arvossa ja yhdenvertaisuudessa on vielä kehitettävää

Kaksi iäkkäämpää naisoletettua seisovat käsikynkässä kasvot lähekkäin ja toisilleen hymyillen, taustalla punavalkoinen rakennus

Helsinkiläiset arvostavat moninaisuutta, palvelujen tasa-arvossa ja yhdenvertaisuudessa on vielä kehitettävää

Kaksi iäkkäämpää naisoletettua seisovat käsikynkässä kasvot lähekkäin ja toisilleen hymyillen, taustalla punavalkoinen rakennus

Kaupunki kartoitti asukkaiden käsityksiä ja kokemuksia yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon toteutumisesta kaupungin palveluissa loppuvuodesta 2020. Vastaavia otantakyselyjä tästä teemasta ei tiettävästi ole Suomessa aiemmin toteutettu. Kyselyn tuloksista julkaistu tuore raportti antaa tärkeää tietoa kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön tueksi tulevalla strategiakaudella.

Kyselyn perusteella lähes yhdeksän kymmenestä helsinkiläisestä arvostaa kaupunkilaisten moninaisuutta ja yhtä suuri osa vastaajista koki myös voivansa elää Helsingissä hyvää elämää sellaisena kuin itse on. Toisaalta vain hieman yli puolet vastaajista katsoi, että Helsinki on turvallinen kaupunki vähemmistöryhmiin kuuluville. Hieman alle puolet koki, että kaikkien palvelun käyttäjien tasa-arvo ja yhdenvertaisuus toteutuvat kaupungin palveluissa tällä hetkellä. Vain viisi prosenttia vastaajista oli täysin samaa mieltä väittämästä, jonka mukaan kaupunki on onnistunut ehkäisemään digitaalista syrjäytymistä.

Syrjintää ja epäasiallista kohtelua oli itse kokenut vajaa viidesosa vastaajista

Kaksi viidestä vastaajasta piti syrjintää kaupungin palveluissa vähintään melko yleisenä ainakin yhdellä kyselyssä mainituista syrjintäperusteista ja epäasiallista kohtelua noin kolmannes. Syrjintää kaupungin palveluissa ilmoitti itse kokeneensa 19 prosenttia ja epäasiallista kohtelua 17 prosenttia vastaajista. Sekä syrjintää että epäasiallista kohtelua oli koettu eniten terveyspalveluissa. Yleisintä koettu syrjintä oli iän, terveydentilan ja kielen perusteella. Ikäryhmittäin tarkasteltuna syrjintää ilmoittivat kokeneensa muita yleisemmin nuorimpiin ikäryhmiin kuuluvat.

Epäasiallista kohtelua kokeneista 84 prosenttia oli tullut epäasiallisesti kohdelluksi kaupungin henkilökunnan taholta ja 39 prosenttia muiden asiakkaiden taholta. Koettu epäasiallinen kohtelu oli luonteeltaan yleisimmin vähättelevää tai loukkaavaa kohtelua tai huutelua, nimittelyä tai uhkailua.

Naisten ja vähemmistöjen kokemukset olivat muita kielteisempiä

Naisvastaajat näkivät tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tilan kaupungin palveluissa yleisesti ottaen miehiä kielteisemmin. He pitivät syrjintää ja epäasiallista kohtelua yleisempänä kuin miehet ja suurempi osa naisista kuin miehistä myös ilmoitti kokeneensa itse syrjintää ja epäasiallista kohtelua kaupungin palveluissa. Syrjinnän tai epäasiallisen kohtelun pelko oli myös estänyt suuremmalta osalta nais- kuin miesvastaajista kaupungin palvelujen käyttämisen.

Vähemmistöihin kuuluvat vastaajat olivat kokeneet selvästi muita enemmän sekä syrjintää että epäasiallista kohtelua kaupungin palveluissa. Heillä oli myös näitä kokemuksia muita vastaajia toistuvammin eli suuremmalla osalla heistä oli ollut tällaisia kokemuksia vähintään melko usein.

Kysely toteutettiin posti- ja verkkokyselynä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi vuodenvaihteessa 2020–2021. Kysely lähetettiin 3500:lle 16 vuotta täyttäneelle helsinkiläiselle, jotka oli valittu satunnaisotannalla Helsingin väestötietojärjestelmästä. Kyselyyn vastasi 1001 asukasta (vastausprosentti oli 29). Kyselyssä kartoitettiin vastaajien näkemyksiä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta kaupungin palveluissa yleisesti sekä vastaajien syrjinnän ja epäasiallisen kohtelun kokemuksia kymmenen eri palvelukokonaisuuden osalta: asumisen palvelut, julkinen liikenne; kadut, puistot ja muut yleiset alueet, kasvatuksen ja koulutuksen palvelut, kulttuuripalvelut, liikuntapalvelut, nuorisopalvelut, sosiaalipalvelut, terveyspalvelut ja työllisyyspalvelut.

Kyselyn tuloksia käsitellään myös kaupunkitietolehti Kvartin tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta koskevassa teemanumerossa, joka ilmestyy elokuussa 2021.

Lue koko raportti:

Yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon toteutuminen Helsingin kaupungin palveluissa – kaupunkilaisten näkemyksiä ja kokemuksia

Helsinki julkaisi toisen arvionsa kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisesta

Rantaveden ääreen kyykistynyt hymyilevä ihminen ojentaa kättä kohti vedessä olevaa joutsenta.

Helsinki julkaisi toisen arvionsa kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisesta

Rantaveden ääreen kyykistynyt hymyilevä ihminen ojentaa kättä kohti vedessä olevaa joutsenta.

Helsinki haluaa olla kestävän kehityksen edelläkävijä ja sitoutui toisena kaupunkina maailmassa ja ensimmäisenä kaupunkina Euroopassa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden (Sustainable development goals, SDG) paikallisen toimeenpanon raportointiin. Ensimmäinen raportti julkaistiin kesäkuussa 2019. Tänään julkaistavassa Agendasta teoiksi 2021 -raportissa arvioidaan entistä laajemmin, kuinka ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys toteutuvat Helsingissä.

Uusi raportti tarkastelee kaikkien YK:n seitsemäntoista SDG-tavoitteen toteutumista Helsingin kaupunkiorganisaatiossa. Raportti keskittyy tekoihin sekä onnistumisten ja kehityskohteiden esiin tuomiseen. Raportointityöhön on osallistunut kaupungin kaikkien toimialojen lisäksi myös kaupunkikonsernin liikelaitoksia.

Helsingillä on pitkät perinteet kestävän kehityksen edistämisessä ja kestävyys on perustana kaupungin peruspalveluissa. Useat SDG-tavoitteet toteutuvat Helsingissä hyvin ja kaupungin tavoitteet ovat kunnianhimoisia. Haastettakin kuitenkin riittää tavoitteiden saavuttamiseksi. Erityisesti haasteena on ekologinen kestävyys ja myös Helsingin on pystyttävä tarkastelemaan toimintansa globaaleja vaikutuksia ja maapallon kantokykyä.

Koronakriisin aikaiset poikkeusolot ja taloudelliset vaikeudet ovat kuormittaneet helsinkiläisiä laajasti kaikissa väestöryhmissä. Eriarvoisuus sekä hyvinvointi- ja tuloerot väestöryhmien välillä ovat kasvussa ja koronapandemian aikana eriarvoisuus on korostunut entisestään. Erityisiä huolenaiheita ovat lasten ja nuorten mielenhyvinvointi sekä oppimisvaje.

”Agenda 2030 on universaali sitoumus kestävän kehityksen edistämiseen maapallolla. Alunperin valtioiden väliseksi tarkoitetut SDG-tavoitteet löysivät paikkansa kaupunkien työssä nopeasti, mutta vasta sitoutuminen yhteiseen, paikalliseen raportointiin, on nostanut kaupunkien merkityksen Agendan toteutumisessa sille kuuluvaan rooliin. Paikallisten toimijoiden käytännönläheistä roolia tavoitteiden toteutumisessa tulee edelleen edistää, jotta meillä on mahdollisuus päästä lähellekään Agendan toteutumista tavoiteaikataulussa. Tässä työssä Helsinki haluaa olla edelläkävijä”, sanoo Helsingin pormestari Jan Vapaavuori.

Helsinki haluaa innostaa myös muita kaupunkeja mukaan SDG-työhön ja jakaa avoimesti omia ratkaisujaan muiden hyödynnettäväksi. Helsinki on ollut vahvasti mukana edistämässä kaupunkien paikallistason raportointia (Voluntary Local Review, VLR) ja kahdessa vuodessa maailmanlaajuisesti yli 200 kaupunkia on sitoutunut VLR-raportointiin. Suomesta raportin ovat tehneet Helsingin lisäksi Espoo ja Turku. Raportoinnista on tullut kaupunkien yhteinen työkalu ja kieli SDG-tavoitteiden toteuttamiseen. Merkittävä osa kestävän kehityksen tavoitteiden tosiasiallisesta toimeenpanosta toteutuukin paikallisella tasolla ja kaupunkien rooli tavoitteiden saavuttamisessa on merkittävä. Kestävän kehityksen tavoitteet muuttuvat agendasta teoiksi nimenomaan kaupungeissa.

YK:n jäsenmaat sopivat vuonna 2015 kestävän kehityksen tavoitteista ja toimintaohjelmasta. Tämä toimintaohjelma Agenda 2030 tähtää kestävään kehitykseen, jossa otetaan tasavertaisesti huomioon ympäristö, talous ja ihminen. Agendasta teoiksi 2021 -raportti luovutetaan YK:lle heinäkuussa.

Agendasta teoiksi 2021 -raportti julkaistaan verkkomuodossa uudella Kestävä Helsinki -verkkosivustolla osoitteessa kestävä.helsinki. Sivustolla voi tutustua myös kestävää Helsinkiä rakentaviin tekoihin ja kestävyyden aihepiirin uutisiin.